Laskiainen ja maslenitsa

Ennen vanhaan virolaiset kutsuivat laskiaista lihanheittopäiväksi, sillä suunnilleen niihin aikoihin liha loppui taloissa. Tunnetuin laskiaisperinne on mäenlasku, jolla uskottiin olevan maaginen merkitys: pitkä liuku edisti hyvää pellavan kasvua, mikä puolestaan toi taloon rikkautta. Koska suuri osa pellavatöistä oli naisten töitä, laskiaisena naisilla oli työkielto ja heillä oli lupa juhlia. Laskiainen tunnetaan meillä naisten pyhänä.

Ortodoksit viettävät kansankalenterin juhlapäiviä vanhan kalenterin, eli juliaanisen kalenterin, mukaan. Laskiaisjuhlaa maslenitsaa juhlitaan peräti koko viikko, jota kutsutaan voiviikoksi. Sitä seuraavaa pitkää seitsemän viikon paastoa ennen vatsa syödään kunnolla täyteen, kyläillään, leikitään perinneleikkejä ja nautitaan talven riemuista. Myös ortodoksisilla setukaisilla laskiainen on naisten pyhä – voiviikon torstaina naiset viettävät paabapraasnikia.