Maaorjan vuokramaatila 1700-luvun lopusta
Roosta maatila esittelee Länsi-Saarenmaan maaorjan luonnonmaataloutta. Se tuotiin museoon Kihelkonna ja Mustjala pitäjistä 1965–1971 ja avattiin vuonna 1972.
Keskikokoisella maatilalla oli n. 45 ha maata, josta kivistä peltoa oli n. 5 ha. Moisionherra omisti sekä perheen että maatilan ja sen rakennukset, jonka lisäksi hänelle kuului myös kalastusoikeus rannikkovesillä.
Maatilan vuokraa ja kalastusoikeutta varten perheen täytyi tehdä moisiolle veropäivätyötä ja maksaa veroa viljalla, heinillä, polttopuilla, kanoilla, munilla, kaloilla jne. Kun miehet olivat merellä, naiset työskentelivät pellolla.
1800-luvun puolivälissä ruvettiin käymään mantereella tekemässä työtä ojankaivajina ja rakennusmiehinä lisätienestiä varten.
Pihaa ympäröi Saarenmaalle tyypillinen korkea kiviaita, joka ladottiin vuosien mittaan pelloilta kerätyistä kalkkikivistä. Puuaidalla aidattiin puhdas piha, taloudenhoitopiha ja karjapiha.
Riihi on rakennettu 1700-luvun jälkipuoliskolla Roosta maatilalla Leedri kylässä Kihelkonna pitäjässä. Museoon rakennus tuotiin vuonna 1965. Länsi-Saarenmaalla oli levinnyt erikoinen etelävirolaistyyppinen riihi, jolle oli ominaista kylkikamari. Se kehittyi riihituvan laidassa sijaitsevasta ruumenkopista. Roostan riihen arkaaisuutta korostavatkin kapea kodanomainen riihikamari ja päätykamarien uupuminen. Riihitilan päädyssä on härkänavetta kahdelle kyntöhärälle.
Aitta on rakennettu 1766 (dateerattu) Lausa maatilalla Leedri kylässä Kihelonna pitäjässä. Se tuotiin museoon vuonna 1960. Aitassa on kolme huonetta – vaate-, vilja-, ja ruoka-aitta, jossa on paljon puuastioita, saarelaisten riistu.
Navetta on rakennettu 1800-luvun alussa Mardin maatilalla Kõõrun kylässä Mustjalan pitäjässä. Se tuotiin museoon vuonna 1965 ja pystytettiin 1966. Sen katon alta löytyy sikolätti, lampaan navetta 10-15 lampaalle ja navetta 2 lehmälle ja vasikoille.
Kesäkeittiö-sepänpaja on rakennettu 1800-luvun keskellä Annuse maatilalla Karala kylässä Kihelkonna pitäjässä. Se tuotiin museoon vuonna 1968. Savupiiputtoman rakennuksen vasemmasta etunurkasta löytyy avoimelle tulisijalle käännettävä kattilan vinssi, toisesta takanurkasta löytyy kalkkikivilevyllä katettu ahjo ja sen oikealla puolella sepänpalje.
Jokaiselle kunnon saarelaiselle maatilalle ominainen sauna on rakennettu 1870-luvulla Matsin maatilalla Kugalepan kylässä Mustjalan pitäjässä. Se tuotiin museoon vuonna 1971.
Piirros
1 – riihi, 2 – aitta, 3 – navetta, 4 – kesäkeittiö-sepänpaja, 5 – sauna, 6 – rukoushuone
Mielenkiintoisia faktoja
- Maaorjuuden lakkauttamiseen vuonna 1816/1819 saakka, moisionherralla oli vapaat kädet nostaa talonpoika ulos maatilalta. Sen takia maatilojen sisustus olikin äärimmäisen yksinkertainen, koska häätöpelko esti perhettä hankkimasta tavaroita.
- Roostan pihalle pääsee Saarenmaalle kuten myös muillekin liuskekivisien paikkojen omaisten porttien kautta, joiden korkeat pylväät on yhdistetty poikkipuulla. Näin pylväät pysyivät pystyssä silloinkin kun maahan oli vaikeaa kaivaa aukkoa.
- Saarien tarvikkeet poikkeavat mantereen puuastioista niiden kylkilautoja paikallaan pitävien varpurenkaiden vuoksi. Tämä viittaa Skandinavia kontakteihin.
- Saarelaisten kuuluisaan oluenpanoon viittaavat suuret oluen käymissammiot.