Vuokramaatila 1800-luvun jälkipuoliskolta
Kolga maatila esittelee hiidenmaalaisia vuokramaatiloja ja niiden kehitystä. Rakennukset ovat peräisin Emmasten pitäjästä. Hiidenmaalaisille ominaisen avaran piha-alueen suunnittelun mallina oli Lelu kylän Pendi maatila, jossa pihaa jaottelevat vanhat aidat olivat säilyneet.
Suurin osa hiidenmaalaisista asui n. 8 km päässä rantaviivasta, joten maanviljelyn lisäksi he harjoittivat kalastajan ammattia ja merenkulkua. Saarella pärjäämiseksi tuli olla monipuolinen, jonka takia tehtiin myös puutöitä. Sijainnin ja perustamishistoriansa takia Hiidenmaa on ollut Viron ja Skandinavian kulttuurivälittäjä.
Museon vanhin riihi on rakennettu vuonna 1723 (dateerattu), riihitupa ja ulkokamari vuonna 1884 Kolgan maatilalla Tilga kylässä. Se on tuotu museoon vuonna 1973. Harvinaisempi etelävirolaistyyppisen riihen riihitupa on 1800-luvun puolivälin tyylinen, kun taas perheen kasvamisen yhteydessä rakennetun huoneen sisustus on 1900-luvun alkupuolelta.
Aitta on rakennettu vuonna 1765 (dateerattu) Aadun maatilalla Lepikun kylässä. Se on tuotu museoon vuonna 1979. Edessä sijaitsee kala-aitta, takana vilja-aitta.
Aitta-navetta oli rakennettu 1880-luvulla Läku maatilalla Haldin kylässä, museoon se saapui vuonna 1974 ja vuonna 1987 se paloi. Pyöröovisen L-muotoisen rakennuksen kokopituus oli n. 55 m. Tällaisia rakennuksia löytyi rantaruotsalaisilta vaikutteita saanneilta Länsi-Viron ja saarien alueilta. Aittojen ja navettojen rakentamisella toisiinsa kiinni oli useita etuja: rakennuksien siipien väliin oli helppo tehdä karjapiha, jonka tuulensuojassa sai hoitaa eläimiä poissa näkyviltä, jos sen rakensi tien äärelle piha-alueen pystyi hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti.
Sauna-kesäkeittiö on rakennettu n. 1890 Kolga maatilalla Tilga kylässä ja se on tuotu museoon vuonna 1973. Kesäkeittiö toimii saunan eteisinä. Kuten Hiidenmaalla tapana, avoimella kiukaalla varustettu kalkkikivikiuas on rakennettu suu etuseinään päin ja sen vieressä on orrelle nojaava laude.
Kellari on rakennettu 1882 Mihkelin maatilalla Haldin kylässä ja se tuotiin museoon vuonna 1979. Kesäisin kivikellarin poikkipalkkisessa eteisessä nukuttiin.
Sepänpaja on rakennettu 1870-luvulla Veoman maatilalla Vahtrepan kylässä Pühalepa pitäjässä. Museoon se tuotiin 1974.
Piirros
1 – riihi, 2 – aitta, 3 – aitta-navetta, 4 – sauna-kesäkeittiö, 5 – sepänpaja, 6 – kellari, 7 – kaivo
Mielenkiintoisia faktoja
- Hiidenmaalla asuivat 1200-1300-luvulla ruotsalaiset. 1700-luvulla he kuuluivat Kõrgessaaren moisionherra K. M. Stenbockile, joka ei halunnut huomioida heidän vanhoja vapautuskirjeitään, jotka vapauttivat heidät työpalvelusta. Riidan ratkaisi Katariina II määräys, jonka mukaan ruotsalaiset asutettiin Dnerpin äärelle. Silti Ruotsin kulttuuriset vaikutukset säilyivät.
- Kolga maatilan osti itselleen Mihkel Pruuli vuonna 1911. Hän testamenttasi maatilansa pojalleen merimies Ruudolfille (synt. 1890), joka oli tukenut matkoillaan tienaamalla rahallaan maatilan ostamista. Ruudolf oli myös paikallisen seuratoiminnan johtavassa roolissa.
- Kolga maatilalla oli 50,9 ha maata, joista peltoa oli 5,8 ha.
- Kolga maatilassa voi tutustua hiidenmaalaisille ominaisiin ruotsalaistyyppisiin penkkeihin, joissa on selkänoja, keinutuoliin, tilkkumattoon, sängyn ruudullisiin tyynyliinoihin ja mattoihin.