Käsityöläisen maatila 1800-1900-luvun vaihteesta
Rõugen pitäjästä peräisin oleva Sepa maatila esittelee etelävirolaisen sepän kotitaloutta. Rakennukset tuotiin museoon 1987–1997 ja maatila avattiin vierailijoille vuonna 1999.
Võrumaan pienmaatilalla oli huonolaatuista maata n. 10 ha. Tärkeimpänä tulonlähteenä oli sepäntyö.
Maalaiskäsityö kehittyi nopeasti kiitos Viron talouden 1800-luvun jälkipuoliskolla tapahtuneiden muutoksien. Myöskin syntyperäisen kyläsepän työn määrä kasvoi, koska silloin otettiin käyttöön paremmat rauta työkalut ja maatalouskoneet. Näin Palometsän kylän isännät, jotka olivat kiinnostuneet hyvästä sepäntyöstä, auttoivat Sepa maatilan rakentamista lahjoittaen hirsiä.
Asuinnavetta on rakennettu 1880.–1890. luvuilla (navetta osa uudempi) Sepa maatilalla Palometsän kylässä Kasaritsa kunnassa Rõugen pitäjässä. Rakennus tuotiin museoon 1987. Aikaisemmin Sännan kartanossa seppänä toimineen Peep Harakun ja hänen kamarineitona toimineen naisen Liisan pienen talon kodasta pääsee ruokakomeroon ja keittiöön, ja sieltä taas ahtaaseen kamariin. Päärakennukseen kiinni rakennetun ulkorakennuksen katon alta löytyy pieni navetta lehmille ja lampaille, sikolätti sekä niiden välinen välitila, jota käytettiin varastohuoneena.
Sauna on myöskin tuotu Palometsän Sepa maatilalta vuonna 1987. Pieni savusauna koostuu eteisestä ja saunasta, jonka tiilikiukaan isossa padassa voi lämmittää vettä.
Sepänpaja on peräisin Kasaritsan kunnasta Rõugen pitäjästä, nykyisen Võrun kaupungin rajalta. Sen rakennusaika on tuntematon. 1900-luvun alussa hirsitalon siirsi Võruun vievän tien varrelle Jaan Mõõk, joka oli kotoisin Vastseliinan alueelta. Hän oli kuuluisa hevosenkengittäjä, joka kengitti armeijan hevosia ja takoi tietenkin myös rekiä ja kärryjä. Hän valmisti taitavasti viikatteita, veitsiä, auroja jms. Jaan Mõõkalla oli yleensä oppipoikia, joilta hän odotti kunnon työtä.
Piirros
1 – asuinnavetta, 2 – sauna, 3 – sepänpaja, 4 – kaivo
Mielenkiintoisia faktoja
- Käsityöläiset olivat usein peräisin pienmaatiloista tai maattoman väen joukosta. Seppä Peep Harak oli luultavasti Palometsän Iisaku maatilan nuorin poika.
- Myös Peep Harakun poika Jaan Harak oli käsityöläinen. Hän osasi seppä- ja savenvalantatöitä, rakentaa ja ommella tarvittaessa puvun. Hän toimi myös kylän lääkärinä.
- Aikaisemmin sepälle mentäessä täytyi ottaa mukaan oma rauta ja hiili. Työstä maksettiin muonalla, 1900-luvulla rahalla.