Muhumaalla Igakülassa sijainnut Suurkaivo (Suurkaev) eli Suurkao on yksi Viron kuuluisimmista kaivoista. Tämän näyttävän vedenottopisteen toi yleisön eteen tunnettu valokuvaaja Johannes Pääsuke vuonna 1913.
Kaivon rakentaminen oli aikoinaan vaikeaa ja aikaa vievää työtä. Pohjavesi saattoi, luonnonoloista riippuen, olla hyvinkin syvällä kalkkikivikerrosten alla, jolloin kaivon rakentaminen oli yhdelle perheelle liian suuri työ. Tämän vuoksi rakennettiin kyläkaivoja, joista tuli kyläelämän keskuksia. Muhun ja Saarenmaan vanhat kylät ovatkin pääasiassa rakennettu suuren kyläkaivon ympärille.
Muhun Suurkaivon tarkkaa ikää ei tiedetä. Se oli nykyisessä paikassaan varmasti jo vuonna 1799, jolloin se merkittiin karttaan. Igakülan kaivon syvyys on väitettävästi 16 metriä. Se antoi kyläläisille vettä vielä 1900-luvun alussa.
Kaivon rakentamissuunnitelma Viron ulkoilmamuseossa syntyi jo vuonna 1985, kun museon arkkitehti Jüri Irik koosti kaivon puurakenteen piirrokset käyttäen lähteenä Johannes Pääsuken tunnettua valokuvaa. Suurkaivon kopio valmistui tämän suunnitelman mukaan keväällä 2024.
Kaivon tukihaarukka on yli 11 metriä korkea, vipuvarren pituus on yli 25 metriä ja paljunvarren yli 15 metriä. Kaivonrunko on hakattu dolomiitista. Suurkaivo on rakennettu ulkoilmamuseoon Muhun, Saarenmaan ja Hiidenmaan väliselle kyläaukiolle. Se on tiettävästi Viron korkein kaivorakennelma.
Kaivon alkuperäisrunko on säilynyt Igakülassa alkuperäisessä paikassaan.
