Hollantilaistyyppinen tuulimylly
Kalma tuulimyllyn rakensi Mustveen tuulimyllymestari Jakob Sõber vuonna 1897 Juhan Särgen tilauksesta Kalman kylään Torman pitäjässä. Tilaaja Juhan Särg keräsi rahaa tuulimyllyn rakentamiseksi toimien kalastajana Peipsijärvellä. Kalma tuulimylly edustaa museossamme hollantilaistyyppistä tuulimyllyä, jonka tärkein piirre on käännettävä hattumainen pää siipineen. Tuotu museoon vuonna 1972, pystytetty 1991–95.
Kartanoissa, joiden sadot olivat suuremmat, rakennettiin vuosisatojen ajan isoja hollantilaistyyppisiä tuulimyllyjä kivestä, joissa jauhettiin kahdella myllykivellä. Talonpojilla oli oikeus rakennuttaa niitä vasta moisionherrojen ”tuulimyllyoikeuden” poistamisen jälkeen vuonna 1871. Maatiloilla tuulimyllyt rakennettiin yleensä puusta. Myllärin ammatti ei pystynyt yksin elättämään perhettä, jonka takia myös viljeltiin tai harjoitettiin jotain muuta ammattia.
1900-luvun alussa tehokkaammat vesi ja höyry tuulimyllyt syrjäyttivät hollantilaistyyppiset tulimyllyt, mutta niiden kivijalustat koristavat Viron maastoa vielä nykyäänkin.
Kalma tuulimyllyllä on puujalusta. Ensimmäisen kerroksen myllyhuoneessa on voimakkaan pystytukin alaosassa iso hammaspyörä, joka ohjaa värklin ja pillin avulla päällimmäisiä myllykiviä; täällä on myös jauholaatikot. Toisessa kerroksessa on kivihuone kahdella pariksi valetulla kivellä, jonka kohdalla on puutuutit.
Kolmannessa kerroksessa on pussi- eli jyväkatto. Täällä jyvät kaadetaan pussista puuputkeen – truuppiin, jota pitkin jyvät valuvat alas myllytuuttiin. Neljännessä kerroksessa on pystytukkia pyörittävä vaakasuora siipiakseli, johon siivet on kiinnitetty. Siivekkeiden ”tikkaat” on kiinnitetty varteen hieman kaarevasti, jotta ne hyödyntäisivät tuulta paremmin. Kun tuuli oli heikompi, siivekkeihin laitettiin myös kankaat purjeiksi. Häntäpuun avulla tuulimyllyn pää siipineen käännetään tuulen suuntaisesti.
Piirros
Mielenkiintoisia faktoja
- Hollantilaisissa myllyissä jauhettiin perus ja ns. seula jauhoa sekä suurimoita.
- Hyväksi jauhamistuuleksi pidettiin kovaa pohjoistuulta.
- Yleensä mylläri jauhoi jauhoa itse, hänellä oli apuna myllypoika, joka työskenteli myös öisin.
- Ensimmäiset purjeet Kalma tuulimyllylle tuotiin Narvan Kreenholmin tekstiilitehtaasta.