Pääsiäinen

Tällä keväisellä juhlalla on viron kielessä paljon kansanomaisia nimiä. Vironkielinen nimi ”lihavõtted” (”lihan ottaminen”) tarkoitti alun perin sitä, että laskiaisen jälkeen alkaneen pitkän paaston jälkeen sai taas syödä liharuokia. Lehmät alkoivat lypsää, kanat munia ja arkinen ruokapöytä muuttui runsaammaksi. Vironkielinen nimi ”munadepühad” (”munajuhla”) viittaa kevääseen ja luonnon heräämiseen ja munaan kuin uuden elämän symboliin. Viron kielen ”kiigepühad” (”keinujuhla”) tarkoitti kyläläisten kokoontumisten ja hauskanpidon alkua. Lapset tuntevat tämän pyhän nytkin Virossa nimillä ”tibu-” tai ”jänkupühad” (”tipu- tai pupujuhla”). Kristillinen nimi – ülestõusmispüha/ylösnousemusjuhla – viittaa suoraan Jeesuksen Kristuksen ylösnousemukseen.

Museossa voi osallistua erilaisiin keväisiin tapoihin: voi keinua, pelata, maalata munia ja katsoa ja tutkia, miten emännät valmistautuvat suureen juhlaan.