1800- ja 1900-luvun vaihteesta
Jaakun maatila oli 1860-luvulla moision tsaarin armeijasta eläköityneelle sotamiehelle myöntämä Muhun pienmaatila (ns aukiomiehen paikka), jolla oli maata n. 9 ha, josta peltoa n. 2 ha.
Niin kutsutut aukiomiehet tienasivat usein elantonsa tekemällä mantereella kausitöitä, etenekin rakennustöitä. Arvostettuina kivirakennuksien mestareina he rakensivat sekä maatiloilla että moisioissa, sekä Tallinnassa että Riiassa. Myös omat rakennukset rakennettiin huolella ja rakkaudella. Talvisin elettiin käsitöitä tehden: naiset kutosivat kangasta, kirjoivat ja ompelivat, kun taas miehet tekivät metsä- ja puusepäntöitä.
Maatila avattiin museossa vuonna 1976.
Riihi on luultavasti rakennettu vuonna 1888 Jaakun maatilalla Leeskopa kylässä. Riihi on rakennettu Muhun saarelle tyypillisen pohjapiirustuksen perusteella. Kun Virossa yleensä rakennettiin riihiä niin, että vallitsevat tuulet puhalsivat riihitilan porteille, niin Muhussa oli tärkeää, että aurinko paistaisi kattojen molemmille puolille tasaisesti ja katto kestäisi pidempään. Riihituvassa oli liesi ja myös viljankuivatusparret. Kodan tapaista etukamaria käytettiin ruokakomerona, takakamarissa nukuttiin, jossa emäntä myös kutoi, pienemmässä kamarissa nukkui isännän sisko. Riihitilaa käytettiin myös navettana.
Aitta, jossa sijaitsivat rivin muodostavat vilja-, vaate- ja ruokavarastot, on rakennettu 1900-luvun alussa Tõnun maatilalla Ridasin kylässä. Se on tuotu museoon vuonna 1975. Katseen vangitsevat mustavalkoiset ovet, joiden profiloidut vuorilaudat on asetettu rombinmuotoisesti, maalattu värimullasta ja vernitsasta keitetyllä mustalla värillä, ja reunat valkoisella värillä. Huolellisesti varattujen seinien kulmat ja ovenpielet on käsitelty vernitsalla, jotta ne kestäisivät kauemmin.
Heinälato, raagjas, jossa säilytettiin turvetta ja puuta, on rakennettu 1890-luvulla Jaakun maatilalla Leeskopan kylässä. Se tuotiin museoon vuonna 1968. Rakennuksen, jolla on korkea maakiviperusta, päätykolmioiden päässä on varpu punos, joka oli levinnyt erityisesti harvametsäisillä saarilla.
Piirros
1 – riihi, 2 – aitta, 3 – heinälato
Mielenkiintoisia faktoja
- Pienmaatilat perustettiin vuoden 1841 kruununkartanoiden uuden hallitsemista koskevien asetuksien sekä vuoden 1859 säännöstely säädöksien perusteella, jotka antoivat moisioille luvan jakaa ylimääräistä maata maattomille talonpojille sekä eläköityneille sotamiehille.
- Mantereella työskenteleminen toi maatiloille vapaata rahaa, jota isoimmilta maanviljelytiloilta usein puuttui. Tämän takia pientalouksissa olikin enemmän ostettuja tavaroita – kuten ompelukone Jaakulla.
- Koska Muhun saarella oli vähän metsää, lämmitysmateriaalina käytettiin turvetta, jota leikattiin Muhun ja Saarenmaan soista.