Vuokramaatila 1900-luvun alusta
Jüri-Jaakun maatila esittelee Muhu saaren 1900-luvun vuokramaatilaa. Rakennukset tuotiin museoon 1973–1985 ja maatila avattiin vierailijoille vuonna 1996.
Muhun täysikokoisella maatilalla oli maata 34 ha, josta peltoa 6 ha. Koska kivinen paljo ja laidun tarjosivat vähän tuloja, ison perheen jäsenet tienasivat vuokran ja elantonsa kausitöillä.
Kiviaidoilla rajatulla piha-alueella riihen ja aitan välissä sijaitsee puhdas piha, johon ruvettiin 1800-1900-lukujen vaihteessa istuttamaan hedelmäpuita ja kukkia. Navetta ja kesäkeittiö sijaitsevat karjapihalla, josta pääsee kylän aukiolle.
Riihi, ns. elämä, on peräisin Jüri-Jaakun maatilalta Mõegan kylästä. Pohjapiirustukseltaan muhumaatyyppinen riihi on rakennettu 1880-luvun lopussa, sisustus on peräisin 1915–1920. Se tuotiin museoon vuonna 1985. Riihituvassa on kiukaalla varustetun riihiuunin vieressä myös liesi. Riihitupa on talvisin tärkein asuinhuone, mutta pariskunta, perheen naitetut pojat ja naimattomat pojat nukkuivat erillisissä kamareissa.
Talvisin riihitilassa pidettiin 1-2 hevosta ja 6-7 lehmää, joita oli näin helpompi hoitaa.
Aitta on jäljennös Salu-Andruksen maatilan aitasta, joka sijaitsee Rootsiveren kylässä ja on rakennettu 1800-luvun lopussa. Kuten saarilla oli tapana, niissä on monta huonetta, joita Muhussa useimmiten kutsuttiin ladoiksi. Aitan ovet maalattiin taiteellisesti, kuten Muhumaalla oli 1800-luvun lopussa, ja erityisesti 1900-luvun alussa, tapana.
Kesäkeittiö on peräisin Marjaväljan maatilalta Külaseman kylästä. Se rakennettiin vuonna 1906 ja tuotiin museoon 1973. Uuden kesäkeittiön rakentamisen jälkeen vanhaa käytettiin karja- ja pesukeittiönä.
Ulkokeittiö-sauna-kellari tulee Pärdi maatilalta Mäla kylästä. Se on rakennettu vuonna 1906 ja tuotu museoon vuonna 1973. Niin kutsuttu muhutyyppinen graniittirakennus on hyvä esimerkki Muhun muurareiden taidoista, jotka ansaitsivat vuosina 1890–1940 elantonsa rakentamalla kivirakennuksia sekä saarilla että mantereella.
Navetta on peräisin Mihkelin maatilalta Lepikun kylästä Muhu saarelta. Se on rakennettu n. 1910 ja tuotu museoon vuonna 1983. Sen katon alta löytyy lampaiden navetta n. kymmenelle eläimelle, navetta vasikoille ja sikolätti enintään kahdelle sialle.
Piirros
1 – riihi, 2 – aitta, 3 – navetta, 4 – kesäkeittiö, 5 – ulkokeittiö-sauna-kellari
Mielenkiintoisia faktoja
- Muhun muurarimestareiden rakentamat kivirakennukset erottuvat kiitos puhtaan ladonnan ja kauniin kivivalikoiman. Erityisesti arvostettiin ns. sinistä kiveä, jonka sävy on sinertävän tummanharmaa. Kivirakennuksien pystyttäminen oli Muhun maatiloilla toisaalta välttämätöntä, sillä kivi rakennusmateriaalina oli saatavilla kun taas metsää oli vähän.
- Ennen vanhaan koko Pohjois-Euroopan alueella asuvat nuoret miehet kävivät Marian ilmestyspäivästä Mikkelinpäivään saakka yöjalassa, eli kyläilivät öisin avioliittoikäisten tyttöjen luona. Yleensä kylän nuoret miehet kokoontuivat iltaisin tapahtuman järjestäjän – suurmiehen – maatilalla. He kävivät yhdessä ovelta ovelle ja jokainen tyttö sai itselleen kumppanin. Vaikka yöjalassa käymisen yhteydessä löydettiinkin silmäniloa, ne kaikki eivät välttämättä päätyneet avioliittoon. Vielä 1800-luvun keskellä lopullisen päätöksen elämänkumppanin valinnasta tekivät vanhemmat. Jüri-Jaakun nukkuma aitassa voi seurata kesäkautena yöjalassa käyvien kuhertamista.
- Muhulaiset ovat saaneet vaikutteita 1800-luvun keskellä laajalti levinneeltä oikeauskoisuuden siirtymästä. Vuosina 1846–1848 n. 70 % Muhun saaren asukkaista siirtyivät tsaarin uskoon maan saamisen toivossa. Oikeauskoisuuteen siirtyneiden etunimet muutettiin kirkonkirjoissa: Juhanista ja Jaanista sai Ivan, Villemistä Vassili, Maresta Maria jne.