1800-luvun alusta
Maatila on peräisin 1800-luvun alusta Kullamaan pitäjästä. Rakennukset tuotiin museoon 1959–1960 ja ne avattiin vierailijoille vuonna 1964. Riihi ja aitta tuhoutuivat palossa vuonna 1984. Jälleenrakennettu maatila avattiin uudelleen vuonna 1993.
Sassi-Jaani on museon ns. johdanto opetusmaatila. Riihessä sijaitseva perusnäyttely esittelee virolaista maatila-arkkitehtuuria ja meidän ainutlaatuista asuinrakennusta – riiheä. Riihessä voi tutustua erilaisiin kattojen näytteisiin, hirsirakennuksien ristikulmiin ja riihen malliin. Aitoissa esitellään maalaisväen erilaisia tarve-esineitä keittiötarvikkeista käsityövälineisiin, kärryaitassa taas maatalousvälineitä ja navetassa karjanhoitoa. Mallipellolla kasvavat historialliset viljelyskasvit.
Riihi oli rakennettu todennäköisesti vuonna 1803 Sassi-Jaani maatilalla Kullamaan kylässä Kullamaan pitäjässä. Vuonna 1959 riihi tuotiin museoon, mutta valitettavasti mahtava rakennus tuhoutui tuhopoltossa vuonna 1984. Riihi entisöitiin jäljennöksenä ja avattiin jälleen vuonna 1993. Kamarissa voi tutustua Sassi-Jaanissa asuneiden perheiden elämään.
Aitta oli rakennettu 1700-luvun lopussa Sassi-Jaanin maatilalla Kullamaan kylässä Kullamaan pitäjässä. Rakennus tuotiin ja pystytettiin museoon vuonna 1960. Vuonna 1984 tulipalossa tuhoutuneen aitan tilalla on jäljennösrakennus. Aitan katon alta löytyy kolme huonetta: vaateaitta kankaiden, villan, pellavan, lankojen ja naisten käsityövälineiden säilyttämiseksi; vilja-aitta viljan, jauhojen, papujen, herneiden ja linssien säilyttämiseksi; ruoka-aitta lihaa, kalaa ja maitotuotteita varten.
Navettta on rakennettu 1820-luvulla Althärman maatilalla Jõeäären kylässä Märjamaan pitäjässä. Se on tuotu museoon vuonna 1960.
Kota rakennettiin luultavasti jo jääkauden jälkeen, tuhansia vuosia myöhemmin samanlaista rakennustyyppiä käytettiin kesäkeittiönä. Piha-alueen reunassa seisova kesäkeittiö on rakennettu 1870-luvulla Kõrvetaga maatilalla Määra kylässä Ristin pitäjässä. Se on ulkomuseon ensimmäinen näyttelyrakennus, joka tuotiin sinne vuonna 1959.
Piirros
1 – riihi; 2 – aitta; 3 – navetta; 4 – kesäkeittiö
Mielenkiintoisia faktoja
- Juttujen mukaan Sassi-Jaani maatilan perustaja Suur-Jüri oli tuonut riihitilan porttien karmien alla olevat myllykivet itse selässään paikan päälle. Sitä varten hän mursi nuoren koivun, työnsi sen myllykivien läpi, asetti poikansa vastapainoksi ja kantoi kivet olkapäillään kantopuumenetelmällä.
- Arkistotiedon mukaan maatilan ensimmäinen isäntä oli mies nimeltään Mart ja maatila nimettiin hänen mukaan Sassi-Martin maatilaksi.
- Vuonna 1803 maatilalla oli vakkaverokirjan mukaan kaksi hevosta, kaksi härkää, kaksi lehmää, kolme mullikkaa ja yksi varsa.
- Sassi-Martin maatila oli ns. 3-päivän maatila, jonka täytyi tehdä moisiolle 300 veropäivää vuodessa, joista puolet oli valjaspäiviä ja puolet jalkapäiviä. Tämän lisäksi maatilan täytyi antaa tuomioistuin maksuna viljaa ja heinää; vakkaveroksi yksi lammas, kana, munia, olkia, humalaa jms.; kunnalle viljaa; postimaksuna kauraa ja heinää sekä maksaa 480 kopeekan henkiveroa.