Tekstin koko
Kontrasti
Rivinväli
Muut vaihtoehdot

Setu maatila

Setomaaa alkuperäinen Vanatalo

”Vanha” maatila eli Vanatalo sijaitsi Lõkovan eestistetyssä Ojaveren kylässä Pankjavitsan kunnassa (myöhemmin Vilon kunnassa, nykyinen Venäjän Pihkovan alue).


Setomaan itäosalle oli aikaisemmin ominaista eräänlaiset linnake maatilat, joissa asuinrakennus sijaitsi ns. kolmirivisen pihan keskellä ja jonka molemmilla puolilla sijaitsivat piharakennukset. Niiden ja asuinrakennuksen väliin muodostui kapeat porteilla suljetut piha-alueet. Kaikki huoneet paikoitettiin pääty kohti kylän katua.


Asuinrakennus ja aitta tuotiin museoon vuonna 1979.

 

Asuinrakennus on todennäköisesti rakennettu 1800-luvun viimeisellä neljänneksellä, aitta 1800- ja 1900-luvun vaihteessa ja kivinavetta n. 1905–1910 (entinen navetta oli rakennettu hirsistä).

Asuinrakennuksessa on kylmän kodan kahdella puolella kaksi ns. seenistä eli tupaa uunineen, kuten vauraimmissa kotitalouksissa oli tapana. Niin kauan kuin perhe mahtui yhteen tupaan toinen ei ollut käytössä. Sen seinät ladottiin täyttämättä hirsien välejä sammaleella. Kun perheen poika meni naimisiin, tupa purettiin, seinät sammõldati (laitettiin sammalta väleihin), rakennettiin uuni ja nuoripari asettui taloksi.


Asuinrakennuksen yhdellä puolella on puhdas piha, moro. Sen ulkoreunassa seisoo ulkorakennus, jonka katon alta löytyy kaksikerroksinen aitta, varjoalonõ (sateensuoja) ja lato, ts. kõlgus.


Toisella puolella sijaitsee navetan vieressä oleva karjapiha, tahr. Korkeat aidat ulottuvat yhdestä huoneesta toiseen niin, että pihalle pääsee vain porttien kautta.

Vanatalo oli yksi kylän rikkaimpia, jolla oli maata metsän kanssa 29 ha, josta peltoa oli 12 ha. Vuonna 1939 maatilassa oli kaksi hevosta, 4 lypsylehmää, tsaarinaikana maatilassa oli jopa neljä hevosta ja kymmenen lehmää. Tuloja saatiin pellavasta, viljasta, maitotuotteista ja porsaiden myynnistä. Ennen toista maailmansotaa perhe piti myös kauppaa Neemen maatilalla.



Piirros




Mielenkiintoisia faktoja


  • Lõkova on Irboskan puoleisen Setomaan eteläisin kylä, jossa on vuosien mittaan käynyt useita folkloristeja, kielitieteilijöitä ja kansatieteilijöitä.
  • Kylän nimi saattaa olla peräisin henkilön nimestä, mutta on myös mahdollista, että kylälle antoi nimen lehmusten runsas määrä lähiseudulla (`лыко` - lehmus tai paju niini venäjäksi).
  • Kuten muuallakin Setomaalla, Lõkovan maatilat hankkivat tulonsa pellavan viljelystä. Pellavan myynnistä tienatulla rahalla rakennettiin uusia maatilarakennuksia, erityisen vilkasta oli rakentaminen 1920-luvulla.
  • Jakob Hurdan tietojen mukaan vuonna 1902 kylässä asui 189 asukasta; vuonna 2012 Lõkovassa asui alle 10 ihmistä, joista 3 oli etnisiä setoja.

Pohjois-Viro
Viron saaret
Länsi-Viro
Etelä-Viro