1800-luvun lopusta
Võrumaalta peräisin olevalla Rusi maatilalla on erityinen merkitys museon näyttelyssä. Kaikki piharakennukset, uudempaa aittaa lukuun ottamatta, tulevat Karulan pitäjästä Pugitsan kylästä Ala-Rusin maatilalta, joka liittyy tiiviisti Viron taidehistoriaan. Siellä äitinsä vanhempien luona asui tunnettu kuvanveistäjä Juhan Raudsepp (1896-1984), jota silloin kutsuttiin Rusin Jukuksi. Ala-Rusi oli vuonna 1870 naimisiin menneen Mäe-Rusin perheen pojalle kuulunut n. 36 hehtaarin kokoinen kahden hevosen tila. Ala-Rusin rakennukset tuotiin museoon 1967. Maatila avattiin 2002.
Riihen rakensivat uudelle Rusin pihamaalle Jüri Tuwikene (1846-1933) ja hänen isänsä Jaan (synt. 1815) vuonna 1874 (dateerattu). Se on alueen perinteinen pohjois- ja etelävirolainen riihi, jonka riihitupa on isompi kuin riihitila, mutta yhtä leveä. Tuvassa eli riihituvassa on uuni kumilla, etukamarissa taas liesi leipäuunin edessä. 1800- ja 1900-luvun vaihteessa siellä nukkuivat Jukun sedät. Isossa takakamarissa, missä isoisä Jürin selän takana nukkui myös Juku, kudottiin talvisin kangasta. Tädit nukkuivat pienessä kamarissa. Kamarien sisustus on sellainen kuten Juhan Raudsepp muisti lapsuudestaan. Riihituvassa on näyttely Juhanin lapsuudesta ja Rusi maatilan elämästä.
Pienempi aitta on todennäköisesti vanhin piharakennus. Uuden aitan rakentamisen jälkeen n. 1880 siitä tuli lampaiden navetta. Sitten siihen luultavasti liitettiin kahden hevosen talli.
Navetta-lato rakennettiin luultavasti aikaisemmin kuin on seinään merkitty (1893). Sinne mahtui kuusi lehmää, sonni, mullikat, 7–8 lammasta ja sikakarja.
Kahden huoneen aitta on rakennettu 1880-luvulla Urvasten pitäjässä Säre kylässä Pisu maatilalla. Museoon se tuotiin vuonna 1975.
Museoon ei ole rakennettu kukkulassa ollutta kellaria (dateerattu 1904) eikä saunaa-sepänpajaa, joka oli tuhoutunut jo ennen siirtämistä.
1800-luvun lopun perheessä oli 11 ihmistä. Omaan käyttöön viljeltiin kaikkea itse. Pääasiallisena tulonlähteenä oli pellava.
Piirros
1 – riihi, 2 – aitta, 3 – aitta-talli, 4 – navetta-lato, 5 – kellari, 6 – sauna, 7 – kaivo
Mielenkiintoisia faktoja
- Vuodesta 1826 Tuwikene nimeä kantavan perheen jälkeläiset pitävät esivanhempanaan vuonna 1700 syntynyttä Kaagjärven moision talonpoikaa Johann Russia.
- 1880-luvulla solmittiin moision kanssa Mäe- ja Ala-Rusin yhteinen ostosopimus 5555 ruplaa vastaan. Tämä silmämitan mukaan jaettu alue erotettiin virallisesti vasta n. 1900.
- Maatilan ja lähialueen maamerkki oli mäen päällä kasvava tottuga pettäi – tupsu mänty, joka oli kuulemma istutettu jo Ruotsin aikana. Mäntyä ohittaessa täyty aina tehdä ristinmerkki. Puulle vietiin myös uhrilahjoja – helmiä, kolikoita, vöitä tms. Yksi uudisasukas, joka ei tuntenut puun merkitystä ja sahasi sen poikki n. 1953, sairastui tappavaan sairauteen.
- Juhan Raudsepan luultavasti tunnetuimpiin töihin kuuluu kaksi allegorista patsasta Tallinnan Kunstihoone julkisivussa, Tyttö vadilla Tornien aukiolla ja Kepinmurtaja Haapsalussa.