Pulga maatilan rakennukset on peräisin Kuusalun pitäjän kylistä. Ne tuotiin museoon 1961–1964 ja maatila avattiin vierailijoille vuonna 1964. Pohjois-Viron kalkkikiviseen maaperään viittaavat avaran piha-alueen rakennukset: kalkkikivestä on rakennettu sekä riihen riihitila, sepänpaja sekä kesäkeittiö. Myöskin kiviaidat, joiden kiviset osat vuorottelevat isojen kalkkikivi laattojen kanssa, herättävät huomiota.
Pulgan alkuperäiseen maatilaan liittyy yhden perheen tarina, joka sai alkunsa jo 1700-luvulla. Ensimmäisen kerran Pulga maatilan väen sukunimi Konton on mainittu vuoden 1837 kirkonkirjassa. Nimi Konton on myös hakattu riihitilan etuseinässä olevaan kylttiin, joka kertoo riihen rakennusvuoden ja rakentajan: ”1860 JUHAN KONTON”. Juhanin poika rakensi riihen viereen modernimman asuinrakennuksen. Maatila maksoi vuokraa Kolgan moisiolle. Peltoa, jota oli vähän (vain 4,5 ha), kynnettiin 1930-lukuun saakka härillä, joita myös myytiin. Kolgan moisio myi maatilat vasta 1905.
Riihi on rakennettu vuonna 1860 Pulga maatilalla Uurin kylässä. Riihitupa oli rakennuksen ainoa lämmitettävä asuin- ja viljankuivatushuone, jonka ison savupiiputtoman uunin seinämät lämmittivät myös kamareita. Sinne hankittiin vain tarpeellisia esineitä ja tavaroita. Riihituvan riihitilan puoleisen osan etunurkassa sijaitsee ruokapöytä, joka on penkin edessä. Takanurkassa on paimenpojan makuupaikka, jonka vierestä ikkunan alta löytyy puutyöpenkki. Kuten Pohjois-Virossa oli tapana, riihituvan edessä sijaitsee katos. Sieltä pääsee kahden oven kautta riihitupaan. Ulommainen on puoliovi, eli sanguks, jonka kautta on lämmittäessä helppo tuulettaa savua ulos.
Aitta välitilalla on rakennettu 1840-luvulla Sepa maatilalla Pudisoon kylässä. Aitan vasemmassa päässä on vaateaitta, oikealla ruoka-aitta, välitilassa maatalousvälineet.
Kaksikerroksinen aitta on rakennettu 1860-luvulla Jaani maatilalla Suurekõrven kylässä. Alakerrassa sijaitsevat isot tynnyrit, joissa säilytettiin viljaa, herneitä, papuja jms.; yläkerran vaateaitassa tytöt nukkuivat kesäisin. Aitan portailla on käsikivi. Kaksikerroksisen aitan rakentamiseen Jaanin maatila, kuten muut pohjoisrannikon maatilatkin, otti esimerkkiä Suomesta. Siellä käytiin rahdinajossa jäätietä pitkin.
Navetta on rakennettu vuonna 1892 Martin maatilalla Uurin kylässä.
Sauna-kesäkeittiö on rakennettu 1800-luvun lopussa Laurin maatilalla Kahala kylässä. Siihen asti kun riihillä ei ollut savupiippua, ruoka valmistettiin kesäaikaan kesäkeittiössä. Kalkkikivestä tehty avoin kiuas sijaitsee takaseinässä aukko ovelle päin, kuten pohjoisrannikolla on tapana.
Sepänpaja on rakennettu 1700-luvun alussa Oluva maatilalla Kahala kylässä. Se on kokonaan kalkkikivestä ladottu sideaineeton rakennus. Oven vastapäätä savupiipun alla sijaitsee ahjo ja sen vasemmalla puolella palje, kuten Pohjois-Virossa on tapana.
Heinäladot on tuotu museoon Inga maatilalta Uuri kylästä ja Kangu maatilalta Kursi kylästä.
Piirros
1 – riihi, 2 – aitta, 3 – kaksikerroksinen aitta, 4 – navetta, 5 – sauna-kesäkeittiö, 6 – sepänpaja, 7, 8 – heinäladot, 9 – kaivo
Mielenkiintoisia faktoja
- Pulgan maatilalla voi keväisin ja kesäisin tavata tavalliseen tapaan työskentelevän maalaisperheen, joka viljelee peltoa, valmistaa ruokaa, sahaa puita, lämmittää saunaa ja pesee pyykkiä.
- Maatilan kasvimaalla kasvaa kesäisin perinteiset herneet, pavut, kaalit, porkkanat, punajuuret, sipulit sekä isännän iloksi myös tupakka.
- Sauna oli mystinen ja pyhä paikka, jossa parannettiin sairaita ja synnytettiin. Sinne ei saanut päästää mitään pahaa, pahoja ajatuksia eikä vihaista olotilaa. Saunaa täytyi tervehtiä ja kiittää hyvästä löylystä. Saunassa käytiin vain valoisaan aikaan.
- Perimätiedon mukaan tsaari Pietari I vieraili Pietari-Reval tien lähistöllä sijaitsevassa sepänpajassa kengittämässä hevostaan.