Keskikokoa isomman tyyppinen eteläisläänemaalainen varvasmylly.
Valtavan tuulimyllyn runko nojaa yhteen peruspilariin – köliin. Jotta tuulimylly toimisi, täytyi sen siivekkeisiin (pituus 8,4 m) kiinnittää purjeet tai puuluukut ja kääntää se häntäpuun avulla tuulen suuntaisesti. Tuulimylly on kaksikerroksinen. Jauhamismekanismi hammaspyörine ja isoine myllykivineen sijaitsee toisessa kerroksessa, jauhettu aine valuu ensimmäisen kerroksen jauhoarkkuun tai ryynilaatikkoon. Kylän tuulimyllyssä jauhettiin lähistön talonpoikien viljaa maksua – mati – vastaan. Täten Ants Kümmel veloitti 9 puudan (1 puu = 16,4 kg) rukiin tai 8 puudan ohran jauhamisesta 6 tuoppia (1 Tallinnan tuoppi = 1,1 litraa) viljaa.
Vanasaunan maatilalta Nätsin kylästä Mihkelin pitäjästä tuotu tuulimylly on perimätiedon mukaan rakennettu 1800-luvun loppupuolella Rabiveren kylässä Pärdi-Madisen maatilalla, josta se myytin eteenpäin. Tuulimyllyn omistus vaihteli kylän maatilojen välillä, kunnes ensimmäisen maailmasodan jälkeen sen osti Vanasaunan mökkiläinen Ants Kümmel. Sen jälkeen kun se rakennettiin isommaksi, tuulimylly jauhoi koko lähialueen jauhot. Tuulimylly tuotiin museoon vuonna 1959 ja avattiin 1960.
Valtavan tuulimyllyn runko nojaa yhteen peruspilariin – köliin. Jotta tuulimylly toimisi, täytyi sen siivekkeisiin (pituus 8,4 m) kiinnittää purjeet tai puuluukut ja kääntää se häntäpuun avulla tuulen suuntaisesti. Tuulimylly on kaksikerroksinen. Jauhamismekanismi hammaspyörine ja isoine myllykivineen sijaitsee toisessa kerroksessa, jauhettu aine valuu ensimmäisen kerroksen jauhoarkkuun tai ryynilaatikkoon. Kylän tuulimyllyssä jauhettiin lähistön talonpoikien viljaa maksua – mati – vastaan. Täten Ants Kümmel veloitti 9 puudan (1 puu = 16,4 kg) rukiin tai 8 puudan ohran jauhamisesta 6 tuoppia (1 Tallinnan tuoppi = 1,1 litraa) viljaa.
Piirros
Mielenkiintoisia faktoja
- Nätsi tuulimylly oli alun perin yhden perheen mylly, kunnes sen osti Vanasaunan mökkiläinen Ants Kümmel, joka halusi tienata viljan jauhamisella. Hän suurensi tuulimyllyä ja korvasi myllykivet valatuilla kivillä.
- Perimätiedon mukaan mylläri Ants tarvitsi myllylle vahvaa ja suoraa köliä. Sopiva puu löytyi kuulemma Audrun moisiopuistosta, josta sitä ei tietenkään voinut kaataa. Yhtenä myrskyisenä marraskuuyönä hän oli kuitenkin pyytänyt avukseen seitsemän sukulaismiestä ja aamuksi puusta ei ollut jälkeäkään – jopa kannon paikka oli peitetty. Myöhemmin kukaan ei kuitenkaan kaivannut puuta.
- Syksyisenä jauhamiskautena suotuisan tuulen salliessa myllyä käytettiin öisin ja päivisin, lauantai ja sunnuntai öitä lukuun ottamatta. Jos tuuli oli suotuisa, mylly saattoi jauhaa pari tonnia viljaa päivässä.
- Nätsi tuulimyllyssä jauhettiin sekä leipäjauhoa, eläimille tarkoitettua jauhoa, lestyjauhoa sekä suurimoita.