Virolaisen ruisleivän päivä ja syysmarkkinat 

Virolaisen ruisleivän päivä ja syysmarkkinat ”Ruis – talon isäntä”

Sunnuntaina 20. syyskuuta 

Markkinat klo 10-16

Aktiviteetit maatiloilla klo 11-16

Sassi-Jaanin tila – käsikivillä jauhamista

Sassi-Jaanin puutarhaan on kylvetty ensi vuoden leipäviljan siemenet. Selvitä, milloin on oikea aika kylvää ruista. Aitan kynnyksellä voi kokeilla, kuinka vaikeaa on jauhaa jauhoja käsikäyttöisillä jauhinkivillä.

Apulaislukkarin talo – Riihenpuintia

Ruis on leikattu pellolta ja tuotu riihitupaan kuivumaan. Nyt täytyy saada jyvät irti tähkistä. Viljalyhteet nostetaan alas parsilta ja riihen puintihuoneessa eli luuvassa jyvät hakataan varstoilla irti tähkistä. Apulaislukkarin tilalla pääsee näkemään, miten tämä raskas työ sujuu, ja kokeilemaan sitä itsekin. Näet myös, miten viljanviljely liittyi talon rakenteeseen.

Kolun krouvi – Käsityöruisleipäkilpailu, posetiivari ja ulkoilmamuseon sekakuoro

Kolun krouvissa järjestetään perinteinen parhaan käsin leivotun ruisleivän kilpailu. Kaikki vierailijat voivat maistella kilpailuun tuotuja leipiä ja nimetä suosikkinsa. Parhaan käsityöruisleivän valinta kestää kello 14:ään asti. Voittaja julkistetaan kello 14:45. 

Heti kun parhaat ruisleivät on palkittu, leipäjuhla jatkuu ulkoilmamuseon sekakuoron konsertilla kuoronjohtaja Erki Meisterin johdolla.

Entisaikaan kaikilla markkinoilla tapasi posetiivinsoittajan. Tartumaalta, Kastren kunnasta markkinoillemme on saapunut posetiivari Aivar Jõgar. Nykyään harvoin kuultua posetiivin ääntä pääsee kuuntelemaan markkinoilla kello 11–15.

Kolun krouvin vastapäätä – Leibur-leipomon ruisleipäkilpailu

Maatilalla vierailijoita tervehtii myös Leibur-leipomo, joka on yhdistänyt vanhat perinteet ja uuden teknologian. Leibur-leipomon tuotteet ovat olleet myynnissä eri kaupoissa jo puoli vuosisataa. Vierailijat pääsevät osallistumaan parhaan teollisesti valmistetun ruisleivän valintaan. Leibur-leipomon suosikkileipä julkistetaan kello 14.30.

Sutlepan kappeli – Leivän siunaaminen

Kun ruis oli kypsynyt ja jokapäiväinen ruisleipä leivottu, se piti siunata, jotta ruoka riittäisi pidempään. Kello 12.30 pappi Urmas Nagel siunaa museon ruisleivän. Esiintymässä on Viron kansalliskirjaston naiskuoro. Käsin leivottu ruisleipä tuodaan Rakveresta kappeliin siunattavaksi, ja sen on valmistanut museon pitkäaikainen yhteistyökumppani leipomo Päts Sahver, joka on jo vuosien ajan pitänyt kauniiden ruisleipien valmistamista kunnia- ja sydämenasianaan.

Kutsari-Härjapean tila – Voin ja ruisleivän valmistusta

Kutsari-Härjapean emännät leipovat myös tänä vuonna perinteistä ruisleipää. Resepti ei ole mitenkään monimutkainen, mutta leivän leivontaan ja sen onnistumiseen liittyy aina kuitenkin jotakin arvoituksellista. Taikinan sekoittamisen, hapattamisen ja vaivaamisen jälkeen emännät ovat saaneet leivät paistettua, ja suoraan leivinuunista nostetaan pöytään tuoreita limppuja. Kermasta taas valmistuu tuoretta voita, jota voi levittää paksun kerroksen leipäviipaleen päälle.

Roostan maatila – Olkitöitä

Rukiinjyvät käytettiin ruoaksi, mutta myös oljet hyödynnettiin. Oljista valmistettiin kattoja, niitä levitettiin jouluna tuvan lattialle, laitettiin pussissa makuusijan pehmikkeeksi, vietiin navettaan eläinten kuivikkeeksi ja käytettiin käsityömateriaalina. Työpajassa voi valmistaa kirjanmerkkejä ja olkinukkeja riihenpuinnista jäljelle jääneistä oljista.

Vesimylly – Myllyn tarinoita

Aikanaan Virossa oli satoja tuuli- ja vesimyllyjä. Nyt mylläri on tullut emäntänsä kanssa katsomaan vesimyllyä, joka on seissyt pitkään tyhjillään. He tutkivat, miten mylly saataisiin toimimaan, jotta siellä voitaisiin jälleen jauhaa ruisjauhoa, ja ehkä on syytä kertoa myös muutama kummitustarina.

Kuien koulurakennus – Rukiinviljelyn salat

Tässä talossa on jaettu oppia jo pitkään. Ruisleivän päiväksi Jõgevasta on saapunut joukko ihmisiä, jotka tietävät kaikkein eniten rukiin historiasta ja viljelystä Virossa! Maaseudun tutkimuskeskuksen työntekijät ovat tuoneet mukanaan erilaisia ruislajikkeita ja esittelevät rukiin jalostuksen historiaa ja rukiinviljelyä. Keittiössä leivotaan ruiskeksejä.

Kolhoosin kerrostalo – Ruisleivästä ennen ja nyt

Neuvostoliiton aikana ruisleipä oli niin halpaa, että sillä ruokittiin jopa kotieläimiä. Nykyään hyvä leipä on kallista, ja ruisleivän leipominen kotona onkin tullut jälleen suosituksi. Ruisleipä toimii myös inspiraation lähteenä monissa mielenkiintoisissa ruokalajeissa. Tutustutaan siihen, miten helppoa kotileivän leipominen on ja mitä herkullisia ruokia ruisleivästä voi valmistaa.

Setojen tilan vanha tupa – Setoaisten tapaan valmistettu ruisleipä

Setomaalla rukiista leivottiin rüavatsku, joka on erilaista leipää kuin virolaisille tuttu hapanleipä. Emäntä näyttää, miten tällainen perinteinen leipä valmistuu. Kirnussa kerma survotaan vaahdoksi ja siitä syntyy voita, joka tekee ruisleivästä vieläkin maistuvampaa.

Kalman tuulimylly – Viljan jauhaminen

Museon suurimpaan tuulimyllyyn on saapunut vierailulle virolaisten tuulimyllyjen tutkija Rasmus Tähepõld, joka esittelee tuulimyllyn toimintaperiaatteita. Paikan päältä voi myös ostaa hänen laatimansa kirjan Pöörlev pärand. Eesti Tuulikud (’Pyörivä perintö. Viron tuulimyllyt’).

Saapuminen
Museoon kannattaa tulla julkisilla liikennevälineillä, kävellen tai pyörällä tai potkulaudalla.

Julkinen liikenne

• Tallinnan rautatieasemalta ja kaupungin keskustasta Vapauten aukiolta pääsee aivan museon portille bussilla nro 41, Rocca al Maren pysäkki.
• Museolta takaisin keskustan suuntaan kulkee bussi nro 41.

• museon pääportilla olevalla pysäköintialueella osoitteessa Vabaõhumuuseumi tee 12
• keskustan puoleisella Tehasemajan pysäköintialueella
• museon takaportin pysäköintialueella noin 1 km:n päässä pääportista Kakumäen suuntaan.

Lipputoimistot sijaitsevat

• museon pääportilla
• takaportilla noin 1 km:n päässä pääportista Kakumäen suuntaan.

Saavutettavuus

• Liikuntarajoitteisille kävijöille. Inva-wc:t sijaitsevat lipputoimiston rakennuksessa, Kolun krouvissa, Kolgan tilan aitta-navettarakennuksessa ja keinualueella.
• Heikkonäköiset ja sokeat voivat saada kokonaisvaltaisemman käsityksen maaseudun arkkitehtuurista ja maaseutuelämästä maatilojen pihojen kohokarttojen avulla. Maatilojen pihojen kohokarttoja voi kysyä lipputoimistosta. Lipputoimiston takana museokartan vieressä on myös museon kohokartta.