Juhannus "Koko kylän juhannusjuhla"

Juhannus "Koko kylän juhannusjuhla"

23. kesäkuuta 2025 klo 19.00-00.00

Juhannuskokko on aina koonnut kyläläiset yhteen sekä läheltä että kaukaa viettämään kesän kohokohtaa ja hiukan hengähtämään ennen heinäntekoa. Yhdessä on aina hauskempaa juhlia ja myös helpompi tehdä töitä. Kautta aikojen ihmiset ovat yhdessä kohdanneet vastoinkäymisiä ja tehneet suuria tekoja, olipa kyse sitten vapauden puolustamisesta, koulutuksen edistämisestä tai laulujuhlien järjestämisestä.

Juhannusaattona museossa lähdetään pienelle aikamatkalle eri aikakausien juhannusiltoihin ja nähdään, mitä kaikkea ihmeellistä yhdessä onkaan saatu aikaan. Kukerpillid, Leigarid, Tabasalu Brass ja muut esiintyjät tahdittavat tanssia ja luovat tunnelmaa.

Juhannuksen vietto alkaa perinteisellä juhlallisella kulkueella museon pääsisäänkäynniltä. Yhdessä Leigareiden kansantanssiryhmän kanssa kävellään laulaen kyläkeinulle merenrantaan, missä myös juhannuskokko sytytetään.
Leigarit viihdyttävät juhannuksen viettäjiä kylän aukiolla. Laulujen, tanssien ja leikkien lisäksi myös leigareiden kauniit ja näyttävät, Viron eri alueilta peräisin olevat kansallispuvut ovat näkemisen arvoisia.

Osta lippu ennakkoon ennen 13.06.2025 ja säästä!

• Yksittäislippu : 25 €

• Alennuslippu: 20 €

• Perhelippu: 50 €

Köstriasemen tila Vuonna 1896 talon isäntä valmistautuu lähtemään Tallinnaan laulujuhlille, jotka järjestetään Venäjän keisari Nikolai II:n kruunajaisten kunniaksi. Maatilan alkukesä on ollut kiireinen, eikä harjoitteluun ole juuri jäänyt aikaan. Mutta laulujuhlille on ehdottomasti päästävä, sillä eihän sieltä nyt voi jäädä pois!! Emäntäkin haluaisi tulla mukaan, mutta kukapa sitten tekisin kotityöt? Koko perhe kokoontuu yhteen vielä ennen lähtöä.

Härjapean tila Vuonna 1933 Tallinnassa järjestetään juhlavat 10. laulujuhlat. Mäetagusen kuorossa laulava tilan emäntä on innoissaan tulevista juhlista ja valmistautuu niihin huolella. Itse ommellut kansallispuvut on etsitty kaapista, mukaan pakataan syötävää ja samalla pohditaan, millä junalla pääsisi pääkaupunkiin.


Kuien koulun pihalla vietetään ensimmäisen kerran Viron kirjan vuotta vuonna 1935. Kyläläiset ovat saapuneet paikalle juhlistamaan päivää. Erilaisten seurojen ja yhdistysten edustajat pitävät puheita, ja lisäksi järjestetään tietokilpailu, katsotaan näytelmää ja paikan päälle saapuu myös oikea kirjailija. Tanssimaan pääsee Tabasalu Brassin tahtiin.

Kolhoosin kerrostalo Vuonna 1988 ajatus itsenäisestä Virosta on saavuttanut Sookurunkin. Vuotta aiemmin Hirveparkin puistossa Tallinnassa järjestettiin mielenosoitus, ja ajatus itsehallinnollisesta Virosta on kerännyt kannatusta. Myös Alo Mattiisenin viisi isänmaallista laulua ovat yhtä suositumpia. Kaikki tapahtuu niin nopeasti ja tuntuu miltei epätodelliselta! Asukkaat ovat etsineet sinimustavalkoisen Viron lippunsa, ja yhdessä lauletaan uusia sekä vanhoja isänmaallisia lauluja ja puhutaan Kansanrintamaa tukevan ryhmän perustamisesta.

Jüri-Jaagun tilalle saapuu Viron opiskelijamalevan Muhun ryhmän jäseniä Jaagup Kipparin johdolla. Yhdessä muistellaan malevan omia laulujuhlia vuonna 1991, jossa Muhun ryhmä oli lavalla useammankin kerran. Lauletaan vanhoja hyviä lauluja ja kerrotaan hauskoja tarinoita kesästä, jolloin Viro sai itsenäisyytensä takaisin.

Jüri-Jaagun tilalla lämpiää juhannusaaton sauna ja tehdään vastoja. 

Roostan tilalla kerrotaan juhannukseen liittyvistä uskomuksista ja taioista, ja muualla museon alueella leikitään juhannusleikkejä, punotaan nauhoja ja esitellään ylipäänsä kaikenlaisia juhannukseen liittyviä perinteitä. Koit ja Hämärik (eli aamunkoitto ja iltahämärä) kohtaavat perinteisesti keskiyöllä.