Kesäkausi Viron ulkomuseossa 23. huhtikuuta – 28. syyskuuta

“Tervejärkisyyttä ja kestävä elinympäristö”

Nykyaikana pidetään aina vain tärkeämpänä elää meidän kaukaisten esivanhempien tavoin: perhe- ja yhteisökeskeisesti, perinteisiä taitoja viisautta tuleville sukupolville siirtäen, luontoa kunnioittaen, vuodenaikojen ja päivän tuntien rytmejä seuraten. 

Tänä kesänä haluamme jakaa vieraillemme yksinkertaisia, jo vuosisatojen takaa meidän päiviimme kantautuneita vinkkejä ja viisauksia. Hanki itse uutta tietoa ja opeta myös lapsiasi huomaamaan lähiympäristön ja luonnon tapahtumia, kunnioittamaan vanhoja tapoja ja yksinkertaisia työtehtäviä hoitamaan, mutta myös läheisten seurassa lepohetkiä viettämään sekä elämästään iloitsemaan ja nauttimaan.

Päivittäiset toimet tilojen pihoilla

Sassi-Jaanin tila– puutarha- ja peltokasvit

Sassi-Jaanin tilassa esillä olevassa näyttelyssä esitellään virolaisten vuosisatojen takaista maalaisarkkitehtuuria ja elämänmenoa. Peltotyöt ja kasvien viljely ovat tuoneet meidän esivanhemmille jo satojen vuosien ajan leivän pöytään ja vaatteet päälle.

11.00, 13.00 ja 15.00 Kysy emännältä tai isännältä, mikä on meidän vanhin leipävilja? Miksi sanotaan, että herne ja pavut ovat köyhän miehen lihaa. Milloin on perunasta tullut leipään verrattavissa olevan elintarvike? Mistä kasvista sai kangasta paitojen ja housujen ompelemiseen? Mistä väristä tunnistaa pellava- tai tattarikasvin kukan?

Leigarid -tanhuyhtyeen konsertit Sassi-Jaanin tilan pihalla joka lauantai ja sunnuntai kello 11.00 (1. kesäkuuta - 31. elokuuta).

Perinteisistä tanhuista, lauluista, leikeistä ja soitinnasta syntyy elävän musiikin säestämä kyläjuhla. Se on joka kerta hieman erilainen, sillä tanhuihin ja leikkeihin kutsutaan mukaan myös museon vieraita.

Köstriasemen tila – polttopuiden tekeminen

Maalaisperheessä riitti aina töitä ja tekemistä. Ani varhaisesta myöhään iltaan oli monenlaisia toimia pellolla, laidun- tai heinämaalla, navetassa tai riihessä, kesäkeittiön tai riihiuunin vieressä. Taitoja hankittiin vanhemmilta ja isovanhemmilta, kaikesta piti suoriutua omin voimin.

11.30, 13.30 ja 15.30 Kysy emännältä, millä ennen vanhaan uunia lämmitettiin, miten hakattiin puita ja ohuita oksia sytykkeiksi ja miten työkaluista sai teräviä. Katso, mitä työkalua oli käytetty veitsien ja kirveiden teroittamiseen, kokeile justeerilla sahaamista ja oksien hakkaamista.

Kanakarja kuopsuttaa maata pihapiirissä. Kysy emännältä, miksi kukko on kanoja komeampi, mitä kanat ruoakseen hankkivat ja milloin ne munivat.

Pulgan maatila – paimenlapsen leikit

Entisten aikojen maalaislapset auttoivat voimiensa mukaan pelto- ja heinätöissä jo melko varhaisessa iässä, auttoivat kitkemään rikkaruohoja kasvipenkeistä, olivat mukana eläimiä paimentamassa ja hoitamassa. Kaiken sen rinnalla jäi aina myös aikaa hauskanpitoon ja leikkeihin.

12.00, 14.00 ja 16.00 Kysy emännältä, mikä leikki tunnetaan rengin leipäpussin punnitsemisena ja miten hevosleikkiä leikitään. Oletko koskaan yrittänyt pujotella hevosen luokin alta tai kävellä puujaloilla? Selvitä, mistä on maalaislasten lelut tehty.

Hanhien paimentaminen oli pikkuisten maalaislasten ensimmäinen työtehtävä. Kysy emännältä, millaiset hanhet ovat luonteeltaan ja mitä tarkoittaa Martin hanhi.

Härjapea – terveellinen ruokavalio

1930-luvun tilanemäntä ehti hoitamaan eläimet ja monia muita tilan tehtäviä, valmistamaan useamman ruokalajin aterioita ja hienojakin ruokia. Kodin- ja ruokakulttuurin kehityksen myötä kiinnitettiin enemmän huomiota myös monipuoliseen ja terveelliseen ravitsemukseen. Sinä aikana järjestettiin usein keittokursseja, joissa emännille jaettiin tietoa ja vinkkejä maukkaiden kasviruokien ja säilykkeiden valmistamiseen.

12.30, 14.30 ja 16.30 Kysy emännältä, millaisia keittovihanneksia hän hyötypuutarhassaan viljelee ja millaisia ruokia niistä valmistaa? Miksi hän suosittelee rajoittamaan lihansyöntiä ja mitä laittaa pöytään lihan tilalla? Katso, millaisia puutarhan antimia on säilötty ruokakomeron hyllyillä komeileviin purkkeihin. Keittiössä voit pelata opettavaista lautapeliä.

Navetan luona näet kaninkopin, jossa kaksi kania.

Laun kauppa

Täkäläinen tuotevalikoima on kyläkaupalle tyypillistä. Kaupasta löydät tarvittavat kotitarvikkeet viikatteesta ämpäriin. Lisäksi karkkeja ja suklaata lapsille, kauniita kankaita, upeita astioita ja mausteita rouville, hyvää olutta ja hienoja viinejä herroille!

Kuie – entisten aikojen koululainen

Koulu kuten koulu aina ennenkin – pitkät penkit ja niillä lapset vierekkäin, opettaja tai opettajatar luokan edessä. Useita poikkeamia nykykouluun verrattuna on aika monta. Koulunkäynti kesti melko lyhyen ajan ja oppiaineita oli vain muutama, paljon asioita piti oppia ulkoa. Lapset pitivät silti koulusta, sillä se oli kuin lomaa kodissa odottaviin tehtäviin verrattuna. Mutta joillekin lapsille, jotka tarvitsivat enemmän aikaa kaiken tarvittavan tiedon pänttäämisen, saattoi koulunkäynti tuntuu pahemmalta kuin mikään muu.

11.30, 13.30 ja 15.30 Kysy emännältä, miten lapset ennen vanhaan kouluun pääsivät. Miten ja millä he kirjasivat kaiken? Kokeile itse, miltä tuntuu kaunokirjoituksen harjoittelu tai onko helppoa saada kivikynällä kirjaimia tauluun kirjoitettua.

Sepan tila – lampaanvillan käsittely

Lammas lukeutuu kaikkein vanhimpiin kotieläimiin ja villavaatteet tulivat kylminä vuodenaikoina todelliseen tarpeeseen. Aivan kuten pellavan käsittely vaati ahkeralta tilan väeltä monenlaisten taitojen hallitsemista ja aikaan, myös lampaanvillasta langan ja kankaan aikaan saaminen ei ollut mikään helppo tehtävä. Siihen kului viikkoja ja jopa kuukausia.

11.00, 13.00 ja 15.00 Kysy emännältä, kuinka monta erilaista työvaihetta pitää suorittaa, jotta lampaanvillasta saisi lankaa. Kokeile villan karstaamista, värttinällä kehräämistä ja lankakerän kerimistä. Tiedätkö, mitä lammas villan lisäksi antaa?

Roostan tila – lääkitseminen

Tilan väki lääkitsi sairastuneita 200 vuotta sitten lähinnä lääkeyrteillä ja torstaisin lämmitettävän saunan voimalla. Onhan tunnettu sanonta, että sauna on köyhän miehen lääkäri. Jos kyseessä oli vakava tauti, hakeuduttiin kylän kansantohtorin puheille, joka osasi katsoa tulevaisuuteen, lausua ja väkevämpiä lääkkeitä keittää ja sekoittaa.

12.00, 14.00 ja 16.00 Kysy emännältä, miten ennen vanhaan sairauksia hoidettiin. Mitä vaivoja hoidettiin kuppauksella ja mihin iilimatoja tarvittiin? Mitä tarkoitti suonten venytys? Milloin ja millaisia lääkekasveja kannattaa kerätä talvisin ja miten niitä säilytetään?

Kolgan elävä maatila – maalaislapsen maailma

Muodoltaan erikoisen rakennuksen kyläaukion puoleisen pään navetta toimii museon kotieläinten ja lintujen kotona.

"Jokainen pieni askel lasketaan" -näyttelyssä ja ulkoalueella voit pelissä selvittää, millaista elämään ennen maatilalla vietettiin ja pohtia, olisiko meillä nykyaikana siitä jotakin opittavaa. Jos mahdollista, testaa tietojasi ja kokeile taitoja omin käsin!

Emäntä voi kertoa sinulle, ketkä navetassa asuvat ja miten niitä hoidetaan.

Peipsivenen talo –perinnekasvit ja lähiruoka

Venäläiset vanhauskoiset ovat historialtaan hyvin mielenkiintoinen ja aikojen saatossa huolellisesti perinteitään vaalinut kansanryhmä. Heidät on kautta aikojen tunnettu taitavina vihannesten viljelijöinä. Peipsijärven rannalla viljellyt sipulit ovat ehkä tunnetuimmat perinnevihannekset, samaa sipulilajiketta ei ole missään muualla. Vanhauskoiset viljelivät sipulia ja muita vihanneksia sen verran runsaasti, että niistä riitti oman perheen ruokapöytään, että myös myymiseen.

12.00, 14.00 ja 16.00 Kysy emännältä, mikä kumma vihannes on peipsiläinen sipuli ja miten sitä vanhauskoisten mailla viljellään ja käytetään? Miten sikurin juurikoista saa kahvia ja miten saa samovaarin laulamaan? Kokeile, onnistutko jauhamaan sikuria? Kysy siitäkin, mitä vanhauskoiset vielä ruokapöytäänsä kantoivat.

Peipsivenen tilan vuohet Pipi ja Juula ovat hauskoja ja vauhdikkaita lemmikkejä, molemmilla niistä on oma luonteensa, omat suosikkirehunsa ja omat mielialansa. Halutessasi saat vuohien mietteistä ja niiden hoitamisesta Peipsivenen tilan emännältä paljon uutta ja kiinnostavaa tietoa.

Setotalo – vanhasta uutta

Setukaiset ovat aina eläneet „katõ ilma veere pääl“ – eli kahden maailman reunalla, osittain Venäjää ja osittain Virossa. Näin on useiden vuosisatojen aikana kehittynyt aivan omanlaisensa kansanryhmä, joiden kieltä on muiden virolaisten joskus vaikeaa, jollei mahdotonta ymmärtää. Setumaan hiekkainen ja kehno maaperä ei ole tarjonnut sikäläisille asukkaille kovinkaan runsasta elätystä, joten he ovat tottuneet toimimaan kekseliään säästäväisesti. Kaikki, mitä onnistuttiin hankkimaan, käytettiin viimeistäkin muruaan myöten, hukkaan ei joutunut melkein yhtikäs mitään.

12.30, 14.30 ja 16.30 Kysy emännältä, mitä voi kuluneesta paidan reunasta tai ohueksi kuluneesta essusta valmistaa. Kokeile, onnistutko sinultakin kankaanpaloista tai käytetyistä vaatekappaleista hauskan rättinuken valmistus.

Setukaisten tila on museon kissan Vasson kotitila. Kissa tykkää, jos ei satu hiiriä jahtaamaan, nukkua talon lämpimällä uunipenkillä.

Kolhoosin kerrostalo

1960-luvulla rakennettu navettatyöläisten kerrostalossa pääset kurkistamaan maalaisten koteihin 1960-, 70-, 90- ja 2010-luvulta. Miten oli järjestetty arki yhteisasunnossa? Millaista oli perheen elämä kukoistavan sosialismikauden aikana? Mitä tapahtui maaseudulla yhteistilojen eli kolhoosien luhistuttua? Miten on järjestetty arkinen elämä tämän päivän etätyöskentelyn aikana?

Kellaritiloissa saa nopean yleiskuvan virolaisten elämästä maaseudulla aina kolhoosien perustamista nykypäivään. Väikese eli Pikku-Illimarin maailma kutsuu mukaan lasten riemukkaisiin menoihin ja leikkeihin.

Joka lauantai kello 12-15 on kolhoosin kerrostalossa pyykkipäivä, jota museovieraan pääsevät seuraamaan. Joka sunnuntai kello 12-15 välisenä aikana valmistetaan täällä ruokia neuvostoaikaisten reseptien mukaan.

Omin voimin tutkimiseen ja tutustumiseen:

Kolun kapakka tarjoaa maukkaita virolaisia perinneruokia.

Nukin tilalla näet hetken köyhän väen arkipäivästä, jossa pyritään hankkimaan toimentulonsa käsitöitä tekemässä. Koko perheen ja pienten kotieläinten pitää mahtua saman katon alle – kahteen pieneen kamariin ja pikkuruiseen navettatilaan.

Aarten tilalla pääset seuraamaan pohjoisrannikon kalastajaperheen elämää. Suomalaisilta ystäviltä ja merentakaisilta retkiltä on haettu jännittäviä tavaroita, joita mannermaisilla tiloilla ei hevin näe.

Jüri-Jaagun tilalla avautuu vieraiden eteen riemukkain ja värikylläisin kyläläisten tapahtuma – hääjuhla. Riihessä komeilevat muhulaisen hääperinteen mukaisten vaatteisiin pukeutuneet häävieraat, morsiamen kapioarkku pursuaa kauniita käsityöesineitä, pöytä on koreana ja juhlamelu kuuluu pihalle asti. Vaateaitastakin kuuluu yöpuulle vetäytyneiden poikien ja tyttöjen kuiskailua, kivisten seinien sisällä olevassa kala-aitassa esitetään vauhdikasta hääelokuvaa.

Jüri-Jaagun riihen vieressä laiduntaa lammasperhe. Nämä eläimet edustavat kestävää ja sopeutuvaista virolaista perinteistä maalaisrotua. Maalaislammas on arvostettu kotieläin useastakin syystä – siltä saa maitoa, lihaa, villaa ja turkista. Lampaat pitävät kesäisin nurmikon matalana.

Jaagun tilalla joudut Muhun saaren rengin perheen keskelle, jossa taitava saarelainen vaimo tekee lasten hoitamisen rinnalla hienoja ompelutöitä. Mies on, kuten aina, joko suurimman osan ajastaan kalastamassa tai mantereella sekatyömiehenä vähäisiä tuloja hankkimassa.

Rusi tilalla näet, miten useampi perhe ja lukuisa lasten väri mahtui asumaan vain muutamaan pieneen kammariin.

Riiheen on rakennettu tältä tilalta kotoisin olevasta kuvanveistäjästä, Juhan Raudseppista, kertova näyttely.

Vanhassa Sutlepan puukappelissa voit hetkeksi pysähtyä ja pohtia elämän syvempiä ikuisuusarvoja. Rantaruotsalaisten veisaamat virret kuljettavat sinut tämän kansanryhmän ajatusmaailmaan.

Kalman tuulimyllyn pohjakerrokseen on kerätty virolaisia tuulimyllyjä esittävät valokuvat.

Tehdastalo on nykyaikainen ja ympäristöystävällinen omakotitalo, jota ei ole valmistettu käsityönä, vaan tehtaalla elementtitalona. Talon pohjakerroksen näyttelytilassa saa kattavan yleiskuvan nykyajan puurakentamisesta ja käytettävistä tekniikoista. Tehdastalo on vieraille avattu viikonloppuisin ja juhlapyhinä.

MUISTA!

Kesäisin kannattaa tutkia myös museotilojen kukkapenkkejä. Useiden kukkien viereen on laitettu nimikyltit, joiden kulmassa olevan QR-koodin kautta voit älylaitteen avulla lukea tarkempia kuvauksia kukista.