Virolainen ruoka on aina ollut
sekä valmistustavaltaan että raaka-aineiltaan hyvin yksinkertaista. Siitä
huolimatta se maistuu erittäin hyvältä. Onhan virolaisilla ollut tapana
valmistaa ruokaa kaikesta, mitä saatiin pellolta, metsästä, puutarhasta ja
navetasta.
Viron ulkoilmamuseon Kolun krouvi on koonnut pienen valikoiman perinteisiä virolaisia ruokia ja kutsuu sinut maistelemaan kansallisruokia, joita ei ehkä nykyään enää pääsekään kovin usein maistamaan!
Ruokalista
Länsi-Virumaa
Ruispuuro
Huolimatta rukiin huonommista kasvuolosuhteista Pohjois-Virossa ruisjauhoista tehtyä puuroa on keitetty enemmän nimenomaan Viron pohjoisrannikolla, jossa kalastajilla oli tapana vaihtaa saaliinsa rukiiseen. Suolainen ruisjauhopuuro on tarkoitettu syötäväksi kuumana voin tai paistetun silavan ja tuoreen maidon kanssa.
Setumaa
Tattikeitto
Setukaisten keittiössä voi aistia tuulahduksen venäläisiä vaikutteita. Joka kodissa oli aina sieniä: tatteja, leppärouskuja, kuusenleppärouskuja ja lisäksi kaikenlaisia metsämarjoja.
Perinteisesti setolaisessa keittiössä valmistetaan huomattavasti vähemmän liharuokia kuin virolaisessa keittiössä.
Saarenmaa
Saarenmaalla valmistetaan keittämällä vielä nykyäänkin montaa erilaista palttua: valkoista palttua (eli eräänlaisia jauhokakkaroita) ja veripalttua sekä raastetusta perunasta ja jauhoista tehtyä palttua, jota ei tavata muualla Virossa. Sõrvemaalla paltusta käytetään edelleen ruotsalaista nimitystä palt, muualla Länsi-Saarenmaalla ruoan nimenä on pall, eli ’pyörykkä’, ja joissain paikoin käytetään nimeä limp (tai klimp Mustjalan pitäjässä), kun taas Itä-Saarenmaalla nimitys on nykyäänkin käkk eli ’palttu’.
Pohjois-Viro
Paistetut silakat
Kalastajaperheissä oli tapana paistaa uunissa olkien päälle ladottuja tuoreita tai suolattuja silakoita. Tällaista paistettua kalaa valmistettiin pyhäruoaksi 1900-luvun alussa. Kuusalussa tällä tavalla kypsennetystä kalasta käytettiin nimitystä küpsik.
ITÄ-VIRUMAA
Kaalipiirakka (kaalileipä)
Avinurmelainen kaalipiirakka (tunnetaan muualla Virossa myös kaalileipänä), on hapatetusta ruisleipätaikinasta valmistettu, hapankaalilla ja silavalla täytetty kotitekoinen leipä. Ruoka tunnettiin 1900-luvun puoliväliin saakka pääasiassa Avinurmen alueen työkalukauppiaiden eväsleipänä, jota syötiin pitkillä markkinamatkoilla.
Mulgimaa
Mulgimaalaiset mannapiiraat
Makeat mannapuurotäytteiset hiivataikinapiiraat ovat peräisin Etelä-Viron Mulgimaalta, jonka mukaan tulee piiraan virolainen nimitys Mulgi korp. Mannapiiraita leivottiin ennen kaikkea juhlia varten. Niitä syötiin pääsiäisenä, helluntaina ja juhannuksena sekä häissä ja muissa juhlatilaisuuksissa. Mulgimaalaiset mannapiiraat kuuluvat Viron aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Juomaksi
Hunajaviini
Hunajaviini oli ennen 1200-lukua Viron yleisimpiä alkoholijuomia, mutta ristiretkeläisten saapumisen myötä sen syrjäytti olut, ja nykyään ei enää tiedetä tarkkaan, miten muinaisvirolaiset valmistivat hunajaviiniä.
Kokonaisuuden hinta: 20 €
Sopii lounaaksi yhdelle ruokailijalle tai maisteltavaksi useammalle ruokailijalle.