Virolainen ruoka on aina ollut sekä valmistustavaltaan että raaka-aineiltaan hyvin yksinkertaista. Siitä huolimatta se maistuu erittäin hyvältä. Onhan virolaisilla ollut tapana valmistaa ruokaa kaikesta, mitä saatiin pellolta, metsästä, puutarhasta ja navetasta.

Viron ulkoilmamuseon Kolun krouvi on koonnut pienen valikoiman perinteisiä virolaisia ruokia ja kutsuu sinut maistelemaan kansallisruokia, joita ei ehkä nykyään enää pääsekään kovin usein maistamaan!

 

Ruokalista

Länsi-Virumaa

Ruispuuro

Huolimatta rukiin huonommista kasvuolosuhteista Pohjois-Virossa ruisjauhoista tehtyä puuroa on keitetty enemmän nimenomaan Viron pohjoisrannikolla, jossa kalastajilla oli tapana vaihtaa saaliinsa rukiiseen. Suolainen ruisjauhopuuro on tarkoitettu syötäväksi kuumana voin tai paistetun silavan ja tuoreen maidon kanssa.

 

Setumaa

Tattikeitto

Setukaisten keittiössä voi aistia tuulahduksen venäläisiä vaikutteita. Joka kodissa oli aina sieniä: tatteja, leppärouskuja, kuusenleppärouskuja ja lisäksi kaikenlaisia metsämarjoja.

Perinteisesti setolaisessa keittiössä valmistetaan huomattavasti vähemmän liharuokia kuin virolaisessa keittiössä.

 

Saarenmaa

Saarenmaalla valmistetaan keittämällä vielä nykyäänkin montaa erilaista palttua: valkoista palttua (eli eräänlaisia jauhokakkaroita) ja veripalttua sekä raastetusta perunasta ja jauhoista tehtyä palttua, jota ei tavata muualla Virossa. Sõrvemaalla paltusta käytetään edelleen ruotsalaista nimitystä palt, muualla Länsi-Saarenmaalla ruoan nimenä on pall, eli ’pyörykkä’, ja joissain paikoin käytetään nimeä limp (tai klimp Mustjalan pitäjässä), kun taas Itä-Saarenmaalla nimitys on nykyäänkin käkk eli ’palttu’.

 

Pohjois-Viro

Paistetut silakat

Kalastajaperheissä oli tapana paistaa uunissa olkien päälle ladottuja tuoreita tai suolattuja silakoita. Tällaista paistettua kalaa valmistettiin pyhäruoaksi 1900-luvun alussa. Kuusalussa tällä tavalla kypsennetystä kalasta käytettiin nimitystä küpsik.

 

ITÄ-VIRUMAA

Kaalipiirakka (kaalileipä)

Avinurmelainen kaalipiirakka (tunnetaan muualla Virossa myös kaalileipänä), on hapatetusta ruisleipätaikinasta valmistettu, hapankaalilla ja silavalla täytetty kotitekoinen leipä. Ruoka tunnettiin 1900-luvun puoliväliin saakka pääasiassa Avinurmen alueen työkalukauppiaiden eväsleipänä, jota syötiin pitkillä markkinamatkoilla.

 

Mulgimaa

Mulgimaalaiset mannapiiraat

Makeat mannapuurotäytteiset hiivataikinapiiraat ovat peräisin Etelä-Viron Mulgimaalta, jonka mukaan tulee piiraan virolainen nimitys Mulgi korp. Mannapiiraita leivottiin ennen kaikkea juhlia varten. Niitä syötiin pääsiäisenä, helluntaina ja juhannuksena sekä häissä ja muissa juhlatilaisuuksissa. Mulgimaalaiset mannapiiraat kuuluvat Viron aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

 

Juomaksi

Hunajaviini

Hunajaviini oli ennen 1200-lukua Viron yleisimpiä alkoholijuomia, mutta ristiretkeläisten saapumisen myötä sen syrjäytti olut, ja nykyään ei enää tiedetä tarkkaan, miten muinaisvirolaiset valmistivat hunajaviiniä.

 

Kokonaisuuden hinta: 20 €

Sopii lounaaksi yhdelle ruokailijalle tai maisteltavaksi useammalle ruokailijalle.