Kynttilänpäivä
on ollut erittäin tärkeä juhlapäivä Viron kansankalenterissa. Tuona päivänä
talven selkäranka taittui, mikä tarkoitti, että puolet talvesta oli ohi. Aitoissa
tarkistettiin ruokavarastot ja jos puolet oli vielä tallella, saattoi olla
tyytyväinen, koska perhe ei joutuisi kärsimään nälkää ennen kevättä. Kynttilänpäivänä
valmistettiin tietysti kynttilöitä, koska juuri tuona päivänä valmistuneiden valonlähteiden
piti palaa kauiten ja kirkkaimmalla liekillä. Naiset ja tytöt odottivat kynttilänpäivää
aina innolla, koska se oli yksi neljästä pyhästä, jolloin naiset saivat mennä
krouviin, laulaa, tanssia ja jopa juoda alkoholia. Tuona päivänä miesten tuli
tehdä kotitöitä ja huolehtia lapsista.
Nykyajan
Virossa nainen voi yleensä itse päättää, mitä tekee ja meneekö edes naimisiin
tai saako lapsia. Siitä ei ole niin kauan, kun naisten asema ei ollut lainkaan
niin ruusuinen. Kynttilänpäivän tapahtumassa kerromme naisten oikeuksia
käsittelevistä teemoista halki historian.
Kolun krouvissa on mielenkiintoisia esityksiä naisten oikeuksien
tilasta nykyajan Virossa. Museon tiloilla voi nähdä naisten elämästä kertovia
historiallisia kuvia eri aikakausilta.
Kolun krouvi
Kello 11.00-15.00
Esitykset
ja keskustelut
Eesti
Inimõiguste Keskus (Viron ihmisoikeuskeskus)
Q Space
Ersa naise
roll ühiskonnas (Natalja Jermakov – Ersäläisnaisten rooli yhteiskunnassa)
Vanade
eestlaste seksuaalelu (Vanhojen virolaisten seksielämä)
Elävät
historialliset kuvat tiloilla
Kello
11.00-15.00
1800-luvun
alustalaisen eli Nulli Maien mökissä asuu
yksinäinen vanhus, jonka tulee tehdä yksin myös miesten työt, koska hänellä ei
ole miestä apunaan. Talvipuiden sahaaminen on todella suuri koettelemus ja
vesiämpäritkin muuttuvat vuosi vuodelta aina painavammiksi.
1930-luvun
Härjapean tilalla toimii perhe, jonka
emäntä on saanut koulutuksen kotitalouskoulussa ja johtaa myös maanaisten
seuraa. Perheen tyttärellä on suunnitelmissa mennä Tarton yliopistoon
opiskelemaan. Naapurikylästä oleva sulhanen ei tätä hyväksy. Kumman perheen
tytär valitsee, rakkauden vai koulutuksen?
1800-luvun
Kuien kouluun on tullut töihin uusi
opettajatar, vaikka miesopettaja oli suuresti odotettu. Kunnan väki on
pettynyt, koska nainen ei tule toimeen uppiniskaisten poikien kanssa ja eikä
nainen sovi alkuunkaan sijaistamaan pappia. Koululla selviääkin, pystyykö nuori
neitokainen todistamaan itsensä opettajana vai tuleeko hänen tyytyä kotirouvan
rooliin.
Koulun
keittiössä opettajattaren äiti opettaa koulun vanhemmille oppilaille
kynttilöiden valmistusta lampaanrasvasta.
1960-luvun
kolhoosin asuintalossa asuu traktorinkuljettaja
Helmi, jonka tulee raskaan työn lisäksi löytää aikaa perheestä huolehtimiseen.
Onneksi neuvostoliittolainen nainen on neuvokas, kestävä ja ahkera ja toverien
avulla pulmaan kuin pulmaan löytyy aina ratkaisu.