Talvikauden tapahtumat

Talvisia toimia maalaisperheissä 

 

Leipien leipominen Härjapean tilalla

Perjantain iltapäivällä kello 15.00 laitamme leivänjuuren käymään. Taikina on kohta esikohotusta varten valmis. Kolun kapakasta voi ostaa mukaan leipäjuuren, jotta ahkera emäntä voi leipoa leipää kotonakin.

Lauantaiaamu – vaivaamme taikinaa – se on melko raskas ja paljon aikaa vievä työ. Taikinan annetaan kohota vielä uunin takana, joka sinä aikana lämpiää ja pian laitetaan leivät kypsymään. Jotta siitä tulisi erityisen maukas, laitamme valmiit leivät turkin alle pehmenemään.

Sunnuntai – tänään tarjotaan maukasta ja pehmeää, tuoretta ruisleipää!

Härjapean tilan emännät leipovat omat leipänsä Veski-Matin jauhoista!

 

5.–7. lokakuuta

2.–4. marraskuuta

7.–9. joulukuuta

4.–6. tammikuuta

1.–3. helmikuuta

1.–3. maaliskuuta

5.–7. huhtikuuta

 

Härjapean käsityölauantait

Lokakuun alusta helmikuun loppuun  

Härjapean talon emännät pyhittävät syystalviset kuukaudet villapaitaan! Kaikki tietävät, että kirjaillut puserot, huivit, päähineet ja lapaset suojelevat myös parhaiten talven pakkasilta.

Etsitään uusia leikkeitä ja malleja 1920-30-lukujen lehdistä Taluperenaine ja Eesti Naine.

 

Härjapean ruokasunnuntait

Lokakuun alusta helmikuun loppuun

Härjapean tilan emäntä valmistautuu kesän laulujuhliin. Kansallispukuun tarvitaanhan vyö, vyölaukku ja -tasku, johon voisi taskuliinan ja lompakon laittaa. Jos haluat omat asusteet, saat täältä kaavan, hyviä neuvoja ja opastusta oikeiden työtapojen valintaan.

 

Kuien koulun kaunokirjoituksen päivä

Lauantaisin ja sunnuntaisin lokakuun alusta helmikuun loppuun 

Kuien koulun emäntä esittelee, miten sulkakynällä ja musteella kirjoitetaan kauniisti.

Samalla voi hankkia vanhanaikaisen postikortin ja lähettää hyvät toivomuksensa läheisille postin välityksellä!

 

Sepan tilan väen talviset toimet

Lauantaisin ja sunnuntaisin lokakuun alusta helmikuun loppuun 

Sepan tilalla oli tänä vuonna paljon töitä kartanossa ja oman tilan polttopuut jäivät sahaamatta ja hakkaamatta. Jos haluaa kokeilla taitojaan justeerin käytössä tai hakata puita, seppä antaa nämä työt mielellään muiden tehtäväksi.

Sepän vaimo opettaa, miten maalaislapsi nikkaroi hienoja leikkikaluja käsillä olevasta materiaalista. 

 

Laun kaupan emännän viikonvaihteen radiotunnit ja käsityökurssi

Radio oli 1930-luvulla ylellinen esine, jonka vain vauraampi väki saattoi hankkia. Ken oli jaksanut ostaa sellaisen, halusi jakaa iloa siitä muillekin ja kylän väki pyydettiin aina välillä uutta radiota katsomaan ja ohjelmia kuuntelemaan. Näin toimii myös Laun kaupan emäntä, joka toivottaa vieraat tervetulleiksi kauppaan, jotta kaikki voisivat kuunnella hänen uudesta radiostaan modernia musiikkia tai päivän uutisia.

Uutisohjelman päättyessä voidaan ostaa karamelleja ja suklaata, ompelulankaa ja neuloja, puserokangasta, kuppeja ja saippuaa ja paljon muuta tarpeellista.

Käsityömestari Taimi Puusilta voi pyytää neuvoja hardanger-, reikä- ja richelieukirjonnasta. Työpaja järjestetään pyynnöstä. Pyydämme ilmoittautumaan etukäteen soittamalla numeroon +372 53451660.

 

Setun talon toimet

Lauantaisin ja sunnuntaisin

Setun talossa lämpiävät suuret setukaisuunit ja uuninpankolla saa paukkupakkasillakin luilleen lämmintä. Lauantaisin ja sunnuntaisin on pirtti täynnä tuoksuja – silloin valmistetaan suuressa uunissa ja liedellä kiinnostavia setukaisten ruokia.

Navetassa on 20. lokakuuta alkaen avattu näyttely “Kes me oleme? Portreelood Eesti inimestest” (Keitä me olemme? Muotokuvatarinoita virolaisista ihmisistä)

 

Askareita peipsivenen talossa

Lauantaisin ja sunnuntaisin

Peipsinvenäläisten arkipäivän keskipisteessä oli aika samovaari. Samovaarissa teen valmistaminen ja juoman nauttiminen olivat erillinen rituaali, jolle rauhoitettiin aina erillinen tuokio päivästä.

Peipsivenen talossa voi viikonvaihteen aikana opetella teenjuonti vanhauskoisten perinteiden mukaan. Emäntä antaa vinkkejä suussa sulavan keitetyn sokerin valmistamiseen. Lapset voivat kokeilla vanhauskovaisten yö- ja räsynukkien valmistamista.

Navetassa on kaksi vuohineitiä, filmitilassa näytetään filmiä Virossa asuvista vanhauskoisista.

 

Tapahtumia

Rajaseudun sipuli- ja kalapäivä - 6. lokakuuta

Kyseisenä päivänä saa osansa setukaisten suuresta syyspraasniekasta – mikkelinpäivän kirmaksesta. Kerrotaan setukaisten ja vanhauskovaisten puutarhanhoidosta ja kalastuksesta, opetetaan säilömään ja säilyttämään, esitellään syksyisiä juhlaruokia.

Kylävainiolla antavat iloa silmälle ja korvalle setukaisten leelokuorot. Vanhauskovaisten kansanmusiikkia esittelee yhtye Suprjadki.

Markkinoilta voi ostaa aitoa Peipsin sipulia ja kalaa, setukaisten herkkuja ja hienompia käsitöitä.

 

Martinpäivän valmistelut - 4. marraskuuta Martinpäivän aatto virolaisen kansankalenterin hauskin ja värikkäin tapahtuma. Silloin pukeuduttiin vanhoihin turkiksiin, tahrattiin kasvot noella ja kuljettiin tilalta tilalle viljaonnea viemässä ja temppuilemassa.

Viron ulkomuseossa voi tutustua martinpäivän tapakulttuuriin ja valmistaa martinramman naamioita.  

 

Katariinanpäivä - 25. marraskuuta. Katariinanpäivä merkitsi virolaisessa kansankalenterissa sisätöiden alkamista. Kaikki, miehet ja naiset, pukeutuvat sinä päivänä kauniisiin valkoisiin vaatteisiin, punaavat poskensa ja kulkevat talosta taloon karjaonnea toivottamassa.

Viron ulkomuseossa on 25. marraskuuta mahdollisuus valmistautua katrinpäivään: voi tehdä katrinaamarin, oppia katrijuoksutapoja ja tutustua juhlaruokiin.

 

Joulunaika Viron ulkomuseossa

Joulukylä. Virkamiesten joulu.   • 15. - 16. joulukuuta - Joulut ovat suosituin pyhä koko vuoden sisällä, joulua odottavat isot ja pienet. Joulu ei ole kaikille samanlaista. On ammatteja, joiden harjoittajat joutuvat olemaan jouluna töissä. Opettajan pitää opettaa lapsille jouluevankeliumi ja -virret, kirkkoherran vaimon pitää valmistella kirkko joulumenoja varten, kauppaneiti katsoo, että tavaraa riittäisi kaikille halukkaille, kunnanjohtajan perhe pitää huolen kunnan köyhemmästä väestä, jotka hekin saisivat jouluruokia pöytään. Tervetuloa osallistumaan erilaisten ammattien harjoittajien toimeliaasta joulunajasta yli 100 vuotta sitten!

 

Talsipyhät ja talviset svjatkat - 5. tammikuuta - Suurin osa slaavilaisia ja ortodoksisetukaisia juhlii joulua vanhan kalenterin mukaan 6. ja 7. tammikuuta. Talvinen juhlakausi – svjatka-kausi – kestää aina tammikuun 19. päivään eli kastajaispäivään. Sinä aikana ei tehdä töitä, vaan iloitaan Jeesuksen synnystä ja käydään naapureiden luona merkkipäivää juhlistamassa.

Toista vuotta voi myös Viron ulkomuseossa virolaisen joulun ohella viettää setukaisten talsipyhiä ja venäläistä joulua.

 

Joulunajan toimet maalaistaloissa - 26. joulukuuta - 13. tammikuuta

Nuutinpäivänä 13. tammikuuta päättyi Tuomaan päivänä alkanut jouluaika. Tilojen väki jatkoi näinä päivinä juhlien viettoa, kyläiltiin naapureiden luona, leikittiin ja pelattiin, syötiin joulu- ja uudenvuodenruokia, tervehdittiin sukulaisia.

Poikkea Härjapean, Sepan, Setu ja Peipsijärven venäläisen tilalle, Kuien kouluun ja Laun kyläkauppaan, nauti juhlakauden viimeisistä päivistä.

 

Kynttilänpäivä - 3. helmikuuta

Kynttilänpäivä murtaa talven selkärangan ja on alkuna kevään naistenpyhille.

Arveltiin, että tällöin tehdyt kynttilät palavat kirkkaimmin.

Museon taloissa tehdään lampaanrasvasta ja mehiläisvahasta kynttilöitä ja keitetään kynttilänpäivän ruokia. Kolun kapakassa voi maistella kynttilänvaloa, jotta posket hehkuisivat koko vuoden kauniina.

 

Viron tasavallan syntymäpäivä -  24. helmikuuta

Viron tasavalta täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Vietämme maamme syntymäpäivää juhlakonsertilla, ensimmäisen tasavallan aikaisella juhlapöydällä ja talonpoikiemme historian esittelyllä kiinnostavien maalaistalon askareiden avulla.

 

Laskiainen – 3.-5. maaliskuuta

Laskiaista vietämme tänä vuonna kolme päivää, jotta pellavat kasvaisivat erityisen hyvin ja varakkuus tuotaisiin hevosilla taloon! Sianjalkahyrrät, pitkät liukumiset, hauskat laskiaisleikit ja komeat laskiaispullat eivät puutu yhtenäkään päivänä! Laskiaisriehan päättävät tiistai-illan riemukkaat tanssit.

 

Maslenitsa - 9. maaliskuuta

Maslenitsa on ortodoksikalenterin mukainen seitsemän viikon paaston aatto, jota juhlitaan tanssilla ja musiikilla, täyttävillä ruuilla, ulkoleikeillä ja lumessa peuhaamisella.

Ulkoilmamuseossa voi tutustua eri kansojen laskiaistapoihin, leikkiä hauskoja leikkejä, kokeilla voimiaan ja lähettää talvi tiehensä polttamalla rituaalisen olkinuken Tsutselan.

Eivät puutu blinit eikä samovaaritee!

 

Maaliskuun lastenaamut - 10 ja 17. maaliskuuta. Kolun kapakassa lasten aamutapahtuma, pieni konsertti ja perheen pikkuväelle sopivia ruokia. Tiloilla voidaan askarrella, ratkoa arvoituksia ja Kuien koulussa voi kirjoittaa sulkakynällä ja musteella postikortteja.

 

Naisväki ja miesväki, ne ovat ainoita väkiä (A. Vanapa) - 24. maaliskuuta

Esittelemme naisten ja miesten rooleja ja niiden muuttumista aikojen saatossa. Mikä oli naisille 1800-luvulla kiellettyä ja mitä töitä miesten ei sopinut tehdä 1900-luvun alussa? Mutta mikä on tilanne nykyään? Pitääkö miesten pestä pyykkiä ja naisten panna olutta?

 

Pääsiäinen - 21. huhtikuuta

Pääsiäiseen eli munapyhiin, ylösnousemuspyhiin, kiikkupyhiin tai kevätpyhiin loppui laskiaisena alkanut paastoaika. Sen jälkeen saattoi taas syödä lihaa ja iloita luonnon heräämisestä ja Kristuksen ylösnousemuksesta.

Maalaamme, etsimme ja lyömme munia yhteen, katamme juhlapöydän, teemme kevätjuhlakoristeita ja pidämme hauskaa kiikussa.

 

Janika Valdmannin valokuvanäyttely “Eesti mustrid” (Virolaiset kuviot) Kolun kapakassa 6. lokakuuta - 23. huhtikuuta.

Näyttelyssä esillä oleviin kuviin on inspiraatiota haettu Viron kauniista luonnosta, joka on täynnä ainutlaatuisia kuvioita ja jännittäviä yksityiskohtia. Luonnon luomat kuviot on yhdistetty kuvissa tekijän virkkaamiin.

 

“Kes me oleme? Portreelood Eesti inimestest” (Keitä me olemme? Muotokuvatarinoita virolaisista ihmisistä) setukaisten tilan navetassa 20. lokakuuta - 10. kesäkuuta.

Virossa on noin 1,3 miljoonaa asukasta, joista 900 000 on virolaisia ja 330 000 venäläisiä. Meidän joukossa on myös muiden pienempien ja suurempien kansojen edustajia.

Miten he ovat Viroon joutuneet? Millaisia perinteitä he pitävät tärkeinä ja mihin he uskovat? Ovatko he Virossa asuessaan onnellisia ja millaisena he näkevät tulevaisuutensa?

 

Viron ulkoilmamuseon matkapuhelinsovellus NUMU! Sisältää koko museon näyttelyjä esittelevän opastuksen. Pelaajille makeat yllätykset Tridensiltä.

 

HUOM! Tallinnan vanhassakaupungissa on avattu Viron ulkoilmamuseon kauppa ja kahvila osoitteessa Pikk  2.

 

 

MUSEO ON AVOINNA JOKA PÄIVÄ (pl. 24.-25. ja 31. joulukuuta). Talot (avoinna ovat Härjapea, Sepa, Setu ja Peipsijärven venäläisen talo), Kuien koulu, Lau kyläkauppa 10-17; Kolun kievari 11-17; käsityömyymälä, museon puisto 10-17.

 

HINNAT: lippu 8 €, alennus lippu 6 €, perhelippu 16 €; vuosilippu yksilöllinen 40 €, perhelippu 65 €.

 

Viron ulkomuseon ja Tallinnan eläintarhan yhteisellä perhelipulla pääsee kertavierailulle ulkoilmamuseoon ja eläintarhaan. Lipun hinta on talvikaudella 17 €; perheen vuosilipun hinta on 115 €.

 

Museon tapahtumissa voivat olla erityishinnat. Museon vuosilipulla pääsee myös erityishintaisiin tapahtumiin.

 

Kauppa ja kahvila ovat avoinna maanantaista lauantaihin kello 11-19, ja sunnuntaisin kello 11-17.

 

 

MITEN TULLAAN PERILLE?

Autolla: maksuton pysäköinti.

Joukkoliikenne: museon portille tuovat bussit nro 21 ja 21b. Bussit nro 22, 42 ja 43: kyydistä pois Zoo pysäkillä ja sieltä n. 15 minuutin kävelymatka merenrantatietä pitkin. Museosta keskikaupungin suuntaan pääsee busseilla nro 41 ja 41b. Katso lisätietoja soiduplaan.tallinn.ee