KESÄ VIRON ULKOILMAMUSEOSSA

“Talonpoikaisviisautta ja kestävä ympäristö”

Kesäkuussa, heinäkuussa ja elokuussa joka päivä

 

Toiminnot tiloilla

Leigarid-tanhuyhtyeen konsertit

Tilantöiden torstait

Hyvä tietää

 

Nykyään tuntuu aina vain tärkeämmältä pystyä elämään niin kuin elivät meidän esivanhemmat: luontoa säästäen, perhe- ja yhteisökeskeisesti, siirtämällä omaa osaamistaan sukupolvesta toiseen ja noudattamalla päivän rauhallisen kulkemisen rytmiä. Yhä enemmän arvostetaan vanhoja, hyväksi havaittuja taitoja ja arkisia viisauksia, jotka auttavat selviytymään vaikeistakin ajoista.

On tärkeää tietää, miten viljellään taimia ja hoidetaan kotieläimiä ja -lintuja, miten valmistetaan ja säilytetään ruokaa, miten vaatteita korjataan tai tehdään jotain omin käsin, miten luonnosta löytää lääkkeitä. Entisistä ajoista voi oppia myös sen, miten voidaan iloita liikkumisesta ja hauskoista peleistä ja miten eletään luontoa kunnioittaen.

Näitä yksinkertaisia, vuosisatojen takaa meille siirrettyjä taitoja ja tietoja haluamme jakaa tänä kesänä teidän kaikkien kanssa. Näin voimme yhdessä panostaa siihen, että meidän elinympäristömme olisi terveempi ja turvallisempi.

Tervetuloa museoon, itse oppimaan ja opettamaan lapsia huomaamaan ja arvostamaan luontoa, vanhoja tapoja, yksinkertaisia töitä, mutta viettämään myös lepohetkiä läheisten seurassa ja vain iloitsemaan elämästä.

 

 

TOIMINNOT TILOILLA

 

Sassi-Jaanin tila

Miten elettiin ennen vanhaan?

Sassi-Jaanin tilalla esillä olevissa näyttelyissä pääsee tutustumaan virolaisten maalaistalojen arkkitehtuuriin ja elämänmenoon kautta vuosisatojen.

Millaisia olivat virolaiset kodit ja päivittäiset toimet 200 vuotta sitten? Milloin koirasta tuli kotieläin? Mitä virolaiset ovat ravinnokseen viljelleet?

 

Köstriasemen tila

Pellavan käsittely ja polttopuiden hakkuu

Tilallisille riitti aine töitä ja toimintaa. Ani varhaisesta aamusta hämärtyvään ilmaan oli tekemistä pelloilla, laidun- tai heinämaalla, navetassa tai riihessä, kesäkeittiön luona tai riihiuunin vieressä. Taidot opittiin vanhemmilta ja isovanhemmilta, kaikesta piti suoriutua.

Millaisia töitä piti tehdä kankaan aikaan saamiseen? Tule kokeilemaan!

Millä lämmitettiin uuni, miten hakattiin puita ja oksia tulen sytyttämistä varten ja miten työkalusta sai terävän? Opettelemme veitsien ja kirveiden teroittamista, kokeilemme sahaamista justeerilla ja pilkomme oksia tulen sytyttämistä varten.

Pihalla ovat kanat maata kuopsuttamassa.

 

Pulgan tila

Lapsipaimenen leikit ja velvollisuudet

Tilallisten lapset olivat ennen vanhaan jo hyvin varhaisessa iässä mukana tilan toimissa, pelto- ja heinätöissä, auttoivat juuresten välistä rikkaruohojen kitkemisessä, auttoivat tilan eläinten paimentamisessa ja hoidossa. Kaiken tämän lisäksi jäi aikaa myös ilonpitoon ja hauskoihin leikkeihin.

Kello 12.00 ja 16.00 Tiesitkö, mitä tarkoittaa rengin leipälaukun punnitseminen tai hevosleikki? Oletko koskaan yrittänyt ryömiä luokin alta tai kävellä puujaloilla? Leikimme vanhan ajan lastenleikkejä.

 

Härjapean tila

1930-luvun emäntä – todellinen taidonnäyte. Mitä kaikkea hän osasikaan – kansallispuvun ompelusta eurooppalaistyylin kahvipöydän kattaukseen

On todella ihmeellistä, miten 1930-luvun emäntä ehti hoitaa eläimet ja muut tilan työt, kokkasi monen ruokalajin illallisia, kattoi hienon kahvipöydän uusimpien reseptien perusteella valmistetuilla kahvileivillä, osallistui naisten seurojen toimintaan ja ompeli ja kirjoi itselleen laulujuhliin osallistumista varten aidon kansallispuvun.

Navetan luona huomaat kanihäkin kahdella kanilla. Katso niiden toimia etäältä äläkä yritä ruokkia niitä, eläimet saattavat pelästyä tai jopa sairastua!

 

Kuien koulu

Vanhan ajan koululainen

Koulu kuin koulu ikään – pitkät penkit, lapset ja luokan edessä opettaja tai opettajatar. Eroja nykypäivän koulunkäyntiin on kuitenkin useita. Kouluaika oli melko lyhyt ja oppiaineita oli vain muutama, paljon jouduttiin opettelemaan ulkoa. Lapset pitivät koulunkäynnistä, sillä se tuntui kotitilan töihin verrattuna levolta. Mutta joillekin lapsille, jotka tarvitsivat enemmän aikaan opittavan sisäistämiseen, koulu tuntui varmaan kuritukselta.

Kello 11.30, 13.30 ja 15.30 Miten lapset ennen vanhaan koulua kävivät: älylaitteeseen syöttämisen sijaan kokeile vaihteeksi kirjoittamista sulan ja musteen avulla. Yritäpä saada teksti kauniilla käsialalla kirjoitettua.

 

Sepan tila

Villan käsittely ja pyykinpesu

Aivan kuten pellavan käsittely vaati ahkeralta tilan väeltä monenlaisia taitoja ja aikaa, myös villalangan ja kankaan aikaan saaminen ei ollut helppo homma. Siihen kului viikkoja tai jopa kuukausia! Myös pyykinpesu ja silittäminen oli melkoinen urakka, siihen piti varata kokonaisen päivän. Pesukoneen tehtävän hoiti emäntä tai parhaassa tapauksessa apuun saapunut rengin vaimo.

Laidunmaalla näet maatiaislampaita. Älä ruoki niitä. 

 

Roostan tila

Miten kehoa ja mieltä hoidetaan

200 vuotta sitten lääkittiin erilaisia vaivoja lähinnä lääkekasveilla ja nelipäiväisellä saunomisella. Kuuluuhan kansanviisauskin: ”sauna on köyhän miehen lääkäri”. Kun kyseessä oli vakavampi tauti, kysyttiin neuvoja kylän viisailta, jotka osasivat ennustaa tulevaa, lukea loitsuja ja keittää väkeviä yrttisekoituksia. Mielenterveyden vaalimista opeteltiin isovanhemmilta kuultujen tarinoiden avulla, joita siirrettiin sukupolvesta toiseen.

 

Peipsivenen talo

Sipulin- ja sikurinviljelyä ja vuohia sekä samovaariteetä

Venäläiset vanhauskovaiset ovat vanhan uskontonsa ja perinteet säilyttänyt ja historiaansa vaaliva ryhmä. Heidän elämässään ovat runsaan 350 vuoden ajan monet käskyt ja kiellot aivan muuttumattomina pysyneet. Peipsivenen talossa ja sen ympäristössä pääsee tutustumaan vanhauskovaisten keittiökulttuuriin, elatustapoihin, käsityötaitoihin ja elämänmenoon. Talon lähellä tervehtivät vieraita vuohet Pipi ja Juula. 

 

Setukaisten tila

Näyttävät kuviot ja linnamaiset tilat

Setukaiset ovat aina asuneet „katõ ilma veere pääl“ eli kahden maailman reunalla – puoliksi Venäjällä ja puoliksi Virossa. Näin on vuosisatojen aikana muodostunut aivan omanlaisensa heimo, joiden kieltä on jopa virolaisen vaikeaa ymmärtää.

 

Omin voimin tutustumiseen:

 

Laun kaupan tuotevalikoima on juuri sellainen, kuin kyläkaupasta odottaa sopii. Maukkaita karkkeja ja suklaata lapsille, kauniita kankaita, näyttäviä astioita, siemeniä ja mausteita emännille, tarpeellisia tilan työkaluja viikatteesta ämpäriin, hyvänmakuista olutta ja hienoja viinejä isännille!

 

Nukin tilalla näkee kuvaukset köyhän väen arkipäivästä, tilan väki ansaitsee elantonsa käsitöitä tekemällä. Koko perheen ja pienten kotieläintenkin piti mahtua saman katon alle – kahteen pieneen kammariin ja pikkuruiseen navettaan.

 

Aarten tilalla näkee, miten pohjoisrannikon kalastajaperhe pärjäsi. Tänne oli tuotu suomalaisilta ystäviltä ja meren taakse suuntautuneilta merimatkoilta mukaan kaikenlaisia jännittäviä esineitä, joita muilla tiloilla ei tavata. 

 

Jüri-Jaagun tilalla avautuu iloinen ja värikäs maailma – täällä juhlitaan häitä. Riihessä komeilevat muhulaisiin kansallispukuihin pukeutuneet häävieraat, morsiamen kapioarkku on kauniita käsitöitä pullollaan, pöytä on pantu koreaksi ja juhlien melu kuuluu jopa pihan puolelle. Vaateaitassa voi seurata yöksi tytön viereen ängenneen pojan kuiskuttelua, kiviseinäisessä kala-aitassa esitetään hauska häävideo.

 

Jaagun tilalla joudut Muhun saaren pientilallisen perheeseen, jossa aikaan saava saarelainen vaimo tekee lasten kasvatuksen ja tilan töiden lisäksi hienoja ompeluksia. Mies, kuten aina, on suurimman osan ajasta merellä tai mantereella sekatyöläisenä elantoaan hankkimassa.

 

Rusin tilalla pääsee kokemaan ja lukemaan, miten useampi perhe ja iso lapsikatras mahtui asumaan muutamaan pieneen kammariin. Tässä kerrotaan, miten lapsien kävi heidän aikuistuttuaan ja miten heidän retkiensä vaikutukset ovat kotitilan elämään vaikuttaneet.

 

Vanhassa Sutlepan puukappelissa voi levätä hetken ja pohtia elämän syvempiä arvoja. Rantaruotsalaisten hengelliset laulut auttavat avaamaan tämän asukasryhmän ajatusmaailmaa.

 

Kalman tuulimyllyn pohjakerroksessa on esillä virolaisia tuulimyllyjä esittelevä näyttely

 

 

Leigarid-tanhuyhtyeen konsertit Sassi-Jaanin tilan pihalla joka lauantaina ja sunnuntainen kello 11.00

6. syyskuuta saakka

Elävän musiikin säestyksellä syntyy perinteisistä tanhuista, lauluista, leikeistä ja soitosta joka kerta hieman erilainen juhla.

 

 

TILANTÖIDEN TORSTAIT

 

Kesäkuukausina on jokaisena torstaina ulkomuseon yhdellä tilalla, pellolla tai heinälaitumella työn touhussa 1800- tai 1900-luvun tilallisten väki, joilla on kesken jokin kesäkauteen ajoittuva tilan työ. Kysy museon kassalta, minkä tilan väki, rengit tai piiat ovat vierailusi aikana omien tehtäviensä parissa.

 

 

28. syyskuuta saakka on VIRON ULKOMUSEO AVATTU JOKA PÄIVÄ

 

Museon puisto klo 10:00 – 20:00 

Kassa ja museomyymälä klo 10:00 – 18:30 

Tilat, Kuine koulu ja Laun kauppa klo 10:30 – 18:30 

Kolun kapakka klo 10:30 – 20:00 

 

Normaalihintainen lippu: 10 €, etulippu 7 €, perhelippu 20 €. 

Kello 18:00 alkaen normaalihintainen ja etulippu 5 € / perhelippu 12 €

 

 

 Tallinn Cardilla on vierailu ilmaista. 

 

 

Viron Ulkoilmamuseo ja Tallinnan Eläintarha tarjoavat perheille myös yhteislippuja.

 

* Amoros- ja Elbrus-nimiset hevoset kuljettavat vieraita ajelulle joka päivä kello 11–15.45! Pysähdyspaikka Kolun kapakkaa vastapäätä. 

* Lataa ilmainen ääniopas NUMU!

* Kolun kapakka tarjoaa maukkaita kotiruokia.

 

Keskus sijaitsee vain 6 kilometrin päässä Tallinnan keskustasta. Taksimatka kestää noin 10-15 minuuttia (noin 7 €), linja-autoilla nro 21, 21B, 42 ja 43 kestää matka 20-30 minuuttia.
 

Vabaõhumuuseumi tee 12
+372 6549 100
info@evm.ee
www.evm.ee