Tuulimylly

Saarien joettomilla ja meren läheisyydessä olevilla tuulisilla alueilla useat sukupolvet jauhoivat viljaa varvasmyllyillä, joita pystyi kääntämään. Maatilojen pienet yhden perheen käyttöä varten rakennetut tuulimyllyt olivat omalaatuinen ilmiö, jonka vastaavaa esiintyy Skandinavian ja Länsi-Suomen hyvin vanhassa maatila tuulimylly perinteessä.

Varvasmyllyssä, ns. tanskalaisessa tuulimyllyssä, on kaksi kerrosta. Laudoista rakennettu runko on kiinnitetty paksuun pilariin – köliin – poikittain sen tapitettuun pyöröhirteen, johon nojaa myös tuulimyllyn välikatto. Yläkerrasta löytyy jauhatuslaitteet: siipien akseli hammaspyörällä, joka liikuttaa siellä sijaitsevia myllykiviä. Vilja kaadettiin ns. kiven silmän kohdalla olevaan suppilon muotoiseen laatikkoon – tuuttiin. Sieltä vilja ohjattiin myllykivien väliin ja valmis jauho valui alakerrassa olevaan jauholaatikkoon. Portaiden alaosassa tuulimyllyn runkoon on kiinnitetty häntäpuu, jonka avulla myllyä käännetään tuulen mukaan. Viron tuulimyllyillä oli yleensä neljä siipeä, mutta esiintyi myös kuuden siivekkeen tuulimyllyjä.

Lue lisää
Sutlepa tuulimylly

Mielenkiintoisia faktoja

  • Suutlepan tuulimyllyn pyöröhirteen on kaiverrettu nimiä ja vuosi ”1748”, rungon laudoituksen sisäpuolelle on kaiverrettu kuvia purjeveneistä ja maaginen sokkelo.
  • Tuulimyllyt seisoivat tuulelle avoimilla aukioilla ja jos mahdollista niin korkeamman kumpareen päällä. Saarien tuulimyllyt toimivat usein myös kylän nuorien kokoontumispaikkana.