Roosta maatila

Maaorjan vuokramaatila 1700-luvun lopusta

Roosta maatila esittelee Länsi-Saarenmaan maaorjan luonnonmaataloutta. Se tuotiin museoon Kihelkonna ja Mustjala pitäjistä 1965–1971 ja avattiin vuonna 1972.

Keskikokoisella maatilalla oli n. 45 ha maata, josta kivistä peltoa oli n. 5 ha. Moisionherra omisti sekä perheen että maatilan ja sen rakennukset, jonka lisäksi hänelle kuului myös kalastusoikeus rannikkovesillä.

Maatilan vuokraa ja kalastusoikeutta varten perheen täytyi tehdä moisiolle veropäivätyötä ja maksaa veroa viljalla, heinillä, polttopuilla, kanoilla, munilla, kaloilla jne. Kun miehet olivat merellä, naiset työskentelivät pellolla.

1800-luvun puolivälissä ruvettiin käymään mantereella tekemässä työtä ojankaivajina ja rakennusmiehinä lisätienestiä varten.

Pihaa ympäröi Saarenmaalle tyypillinen korkea kiviaita, joka ladottiin vuosien mittaan pelloilta kerätyistä kalkkikivistä. Puuaidalla aidattiin puhdas piha, taloudenhoitopiha ja karjapiha.

Lue lisää
1 – riihi, 2 – aitta, 3 – navetta, 4 – kesäkeittiö-sepänpaja, 5 – sauna, 6 – rukoushuone

Mielenkiintoisia faktoja

  • Maaorjuuden lakkauttamiseen vuonna 1816/1819 saakka, moisionherralla oli vapaat kädet nostaa talonpoika ulos maatilalta. Sen takia maatilojen sisustus olikin äärimmäisen yksinkertainen, koska häätöpelko esti perhettä hankkimasta tavaroita.
  • Roostan pihalle pääsee Saarenmaalle kuten myös muillekin liuskekivisien paikkojen omaisten porttien kautta, joiden korkeat pylväät on yhdistetty poikkipuulla. Näin pylväät pysyivät pystyssä silloinkin kun maahan oli vaikeaa kaivaa aukkoa.
  • Saarien tarvikkeet poikkeavat mantereen puuastioista niiden kylkilautoja paikallaan pitävien varpurenkaiden vuoksi. Tämä viittaa Skandinavia kontakteihin.
  • Saarelaisten kuuluisaan oluenpanoon viittaavat suuret oluen käymissammiot.