Kolga maatila

Vuokramaatila 1800-luvun jälkipuoliskolta

Kolga maatila esittelee hiidenmaalaisia vuokramaatiloja ja niiden kehitystä. Rakennukset ovat peräisin Emmasten pitäjästä. Hiidenmaalaisille ominaisen avaran piha-alueen suunnittelun mallina oli Lelu kylän Pendi maatila, jossa pihaa jaottelevat vanhat aidat olivat säilyneet.

Suurin osa hiidenmaalaisista asui n. 8 km päässä rantaviivasta, joten maanviljelyn lisäksi he harjoittivat kalastajan ammattia ja merenkulkua. Saarella pärjäämiseksi tuli olla monipuolinen, jonka takia tehtiin myös puutöitä. Sijainnin ja perustamishistoriansa takia Hiidenmaa on ollut Viron ja Skandinavian kulttuurivälittäjä.

Lue lisää
1 – riihi, 2 – aitta, 3 – aitta-navetta, 4 – sauna-kesäkeittiö, 5 – sepänpaja, 6 – kellari, 7 – kaivo

Mielenkiintoisia faktoja

  • Hiidenmaalla asuivat 1200-1300-luvulla ruotsalaiset. 1700-luvulla he kuuluivat Kõrgessaaren moisionherra K. M. Stenbockile, joka ei halunnut huomioida heidän vanhoja vapautuskirjeitään, jotka vapauttivat heidät työpalvelusta. Riidan ratkaisi Katariina II määräys, jonka mukaan ruotsalaiset asutettiin Dnerpin äärelle. Silti Ruotsin kulttuuriset vaikutukset säilyivät.
  • Kolga maatilan osti itselleen Mihkel Pruuli vuonna 1911. Hän testamenttasi maatilansa pojalleen merimies Ruudolfille (synt. 1890), joka oli tukenut matkoillaan tienaamalla rahallaan maatilan ostamista. Ruudolf oli myös paikallisen seuratoiminnan johtavassa roolissa.
  • Kolga maatilalla oli 50,9 ha maata, joista peltoa oli 5,8 ha.
  • Kolga maatilassa voi tutustua hiidenmaalaisille ominaisiin ruotsalaistyyppisiin penkkeihin, joissa on selkänoja, keinutuoliin, tilkkumattoon, sängyn ruudullisiin tyynyliinoihin ja mattoihin.