Jaakun maatila

1800- ja 1900-luvun vaihteesta

Jaakun maatila oli 1860-luvulla moision tsaarin armeijasta eläköityneelle sotamiehelle myöntämä Muhun pienmaatila (ns aukiomiehen paikka), jolla oli maata n. 9 ha, josta peltoa n. 2 ha.

Niin kutsutut aukiomiehet tienasivat usein elantonsa tekemällä mantereella  kausitöitä, etenekin rakennustöitä. Arvostettuina kivirakennuksien mestareina he rakensivat sekä maatiloilla että moisioissa, sekä Tallinnassa että Riiassa. Myös omat rakennukset rakennettiin huolella ja rakkaudella. Talvisin elettiin käsitöitä tehden: naiset kutosivat kangasta, kirjoivat ja ompelivat, kun taas miehet tekivät metsä- ja puusepäntöitä.

Maatila avattiin museossa vuonna 1976.

Lue lisää
1 – riihi, 2 – aitta, 3 – heinälato

Mielenkiintoisia faktoja

  • Pienmaatilat perustettiin vuoden 1841 kruununkartanoiden uuden hallitsemista koskevien asetuksien sekä vuoden 1859 säännöstely säädöksien perusteella, jotka antoivat moisioille luvan jakaa ylimääräistä maata maattomille talonpojille sekä eläköityneille sotamiehille.
  • Mantereella työskenteleminen toi maatiloille vapaata rahaa, jota isoimmilta maanviljelytiloilta usein puuttui. Tämän takia pientalouksissa olikin enemmän ostettuja tavaroita – kuten ompelukone Jaakulla.
  • Koska Muhun saarella oli vähän metsää, lämmitysmateriaalina käytettiin turvetta, jota leikattiin Muhun ja Saarenmaan soista.