Hiidenmaalaisten vaelluspyyntitalo

Kalastajien kausiluonteinen asunto 1800-luvun lopusta

Väliaikaisen asunnon on rakennuttanut Audrun moisio Audrun pitäjän Sarvi kylään saapuville silakkaa pyydystäville hiidenmaalaisille kalastajille. Rakennus tuotiin museoon vuonna 1967 ja pystytettiin 1967–1968. Vaelluspyyntitalo sytytettiin palamaan elokuun kaappausyrityspäivänä vuonna 1991 ja se entisöitiin jäljennöksenä vuosina 1991–1996.

Viron rannikon asukkaat ovat käyneet vuosisatojen ajan etsimässä parempaa saalista kotivesien ulkopuolelta. Samaan aikaan kuin pohjoisrannikon kalastajat kävivät Suomenlahden saarien ja luotojen välissä, hiidenmaalaisten tärkein kevään kalapaikka oli Pärnunlahti. Alunperin pyyntivälineenä toimi verkko, 1800-luvulla myös rysä.

Lue lisää
1 – asuinhuone, 2 – eteinen

Mielenkiintoisia faktoja

  • Tietoa hiidenmaalaisten kalastusretkistä Pärnunlahdelle on jo 1700-luvun keskeltä.
  • Hiidenmaan talonpojat kävivät Pärnunlahdella varhaiskeväisin jään lähdön jälkeen pyydystämässä silakkaa, viipyen siellä juhannukseen saakka. Suhteet paikallisten kanssa oli lämpimät, he suhtautuivat hiidenmaalaisiin niin kuin muihin paikallisiin.
  • Talot nimettiin hiidenmaalaisten venekuntien mukaan. Venekunnan nimi tuli taas perämiehen maatilasta – Sarvin kylässä oli Jaakunmiehiä, Karumiehiä, Titsimiehiä, Vakumiehiä, Otsmanimiehiä jm. Rakennuksia on kutsuttu myös kahden venekunnan mukaan – museossa sijaitseva rakennus oli Karu-Jaakun talo.