Pulga maatila

Vuokramaatila 1800-luvun puolivälistä

Pulga maatilan rakennukset on peräisin Kuusalun pitäjän kylistä. Ne tuotiin museoon 1961–1964 ja maatila avattiin vierailijoille vuonna 1964. Pohjois-Viron kalkkikiviseen maaperään viittaavat avaran piha-alueen rakennukset: kalkkikivestä on rakennettu sekä riihen riihitila, sepänpaja sekä kesäkeittiö. Myöskin kiviaidat, joiden kiviset osat vuorottelevat isojen kalkkikivi laattojen kanssa, herättävät huomiota.

Pulgan alkuperäiseen maatilaan liittyy yhden perheen tarina, joka sai alkunsa jo 1700-luvulla. Ensimmäisen kerran Pulga maatilan väen sukunimi Konton on mainittu vuoden 1837 kirkonkirjassa. Nimi Konton on myös hakattu riihitilan etuseinässä olevaan kylttiin, joka kertoo riihen rakennusvuoden ja rakentajan: ”1860 JUHAN KONTON”. Juhanin poika rakensi riihen viereen modernimman asuinrakennuksen. Maatila maksoi vuokraa Kolgan moisiolle. Peltoa, jota oli vähän (vain 4,5 ha), kynnettiin 1930-lukuun saakka härillä, joita myös myytiin. Kolgan moisio myi maatilat vasta 1905.

Lue lisää
1 – riihi, 2 – aitta, 3 – kaksikerroksinen aitta, 4 – navetta, 5 – sauna-kesäkeittiö, 6 – sepänpaja, 7, 8 – heinäladot, 9 – kaivo

Mielenkiintoisia faktoja

  • Pulgan maatilalla voi keväisin ja kesäisin tavata tavalliseen tapaan työskentelevän maalaisperheen, joka viljelee peltoa, valmistaa ruokaa, sahaa puita, lämmittää saunaa ja pesee pyykkiä. 
  • Maatilan kasvimaalla kasvaa kesäisin perinteiset herneet, pavut, kaalit, porkkanat, punajuuret, sipulit sekä isännän iloksi myös tupakka.
  • Sauna oli mystinen ja pyhä paikka, jossa parannettiin sairaita ja synnytettiin. Sinne ei saanut päästää mitään pahaa, pahoja ajatuksia eikä vihaista olotilaa. Saunaa täytyi tervehtiä ja kiittää hyvästä löylystä. Saunassa käytiin vain valoisaan aikaan.
  • Perimätiedon mukaan tsaari Pietari I vieraili Pietari-Reval tien lähistöllä sijaitsevassa sepänpajassa kengittämässä hevostaan.