Kahala vesimylly

Pieni 1900-luvun puolivälissä Möldri maatilalla Kahalan kylässä Kuusalun pitäjässä Liiva ojaan rakennettu vesimylly jauhoi kevät- ja syystulvien aikana muutaman lähikylän väen perusjauhot, seulotut jauhot, puurojauhot ja valmisti ryynejä. Kahhalaweski oli yksi neljästä Kolgan moision omistamista vesimyllyistä. Mylly tuotiin museoon vuonna 1962 ja avattiin vierailijoille vuonna 1969.

Lue lisää
1 – veskikota, 2 – vesihuone

Mielenkiintoisia faktoja

  • Talonpojille mylly toimi tapaamis- ja seurustelupaikkana. Eräissä myllyissä kävivät jopa paikalliset torvisoittokunnat ja kuorot harjoittelemassa, jos kylästä puuttui seuratalo.
  • Myllyssä oli vilkkainta syksyllä, jolloin myllykivet tekivät työtä sekä öisin että päivisin, joskus niin että pyörivät puuosat jopa savusivat. Heinäaikana ns. heinäleivän jauhojen tekemisen jälkeen myllyllä oli seisonta-aika.
  • Mylläri jauhoi ensimmäisen uutisviljan tullikapatta. Yleensä tullikapat otettiin jokaisesta säkistä (2-3 tuoppia), jotka kaadettiin vesihuoneen katonrajassa olevaan tullikappa-arkun kannen reiästä sisään.
  • Myllärit olivat kunnioitettuja miehiä, joiden jokaisen viiden mielen täytyi olla teräviä – silmä, nenä ja kieli jyvien laadun määrittelemiseksi; kuulo- ja tuntoaisti koneiden kunnon arvioimiseksi; ja kultaiset kädet myllyn kunnostamiseksi sekä mukava luonne myllyssä kävijöiden kanssakäymiseksi. Myllyssähän kävi aina paljon porukkaa ja sepänkodassa ja myllykodassa tunnetusti käytiin kaikkein makeimmat keskustelut.