Härjapea maatila

1920–1930-lukujen kotitalous

Tämä keskikokoinen Virumaan maatila ostettiin Mäetaguse moisiolta 4000 hopearuplalla vuonna 1892. Maatilalla oli 44 ha maata, josta peltoa oli 13 ha.

Kuten muuallakin Virumaalla, täälläkin maksettiin maatilan ostamisesta johtunutta velkaa ja rakennettiin uusi asuinrakennus Pietarin markkinoilta saatujen tulojen avulla. Tsaarinaikaista rakennusta on myöhemmin uudistettu. Rakennuksen sisustus kuvaa 1930-luvun loppua, ns. Viron aikaista kotikulttuuria, jota peilaa myös hedelmäpuutarha ja kukkapenkit. Piha-alueella sijaitsevat 1800-luvun lopun ulkorakennukset Kutsari maatilalta sekä tuhoutuneen riihen kivistä rakennettu riihitila – tämän takia on käytössä nimi Kutsari-Härjapea. Sauna sijaitsee etäämmällä lammen äärellä.

Lue lisää
1 – asuinrakennus, 2 – riihitila 3 – aitta, 4 – navetta, 5 – sauna

Mielenkiintoisia faktoja

  • Härjapea asuinrakennus on sisustettu entisten asukkaiden muistojen mukaan, tapetitkin on alkuperäisten jäljennöksiä. Alkuperäiset virulaiset Orrot asuivat Härjapeassa 1970-luvun puoliväliin saakka.
  • 1930-luvun lopussa Härapea maatilalla oli Võide kylän ainoa ns. puhdas navetta sekä kaksikerroksinen sikala/kanala/karjakeittiö.
  • Härjapea sai sähköt 1950-luvun jälkipuoliskolla.
  • Johannes Orro (1894-1970), joka oli kotoisin Härjapean maatilalta, sai Viron rajavartiolaitoksen majuriksi ja omisti Tallinnassa leipomon ja kahviloita. Hän oli taiteilija Ants Laikmaan ja kuvanveistäjä Johannes Raudsepan ystävä – miehien, joihin liittyvät rakennukset ovat myöskin päätyneet ulkomuseoon (Sassi-Jaani ja Rusi maatilat).
  • Vuonna 1936 presidentti K. Päts julisti sisustuskampanjan alkaneeksi, jonka yhteydessä monet maatilat saivat lyhyessä ajassa uuden ilmeen – asuinrakennuksia vuorattiin laudoilla, jotka taas maalattiin, huoneiden sisustusta uudennettiin, ulkorakennuksia kunnostettiin sekä istutettiin hedelmäpuita ja kukkatarhoja.