Aarte maatila

1800-luvun lopusta

Aarte maatila edustaa 1800-luvun jälkipuoliskon pohjoisrannikkolaisen kalastajan pienmaatilaa. Maatilan rakennukset on peräisin Harjumaalta Kuusalun pitäjässä Jumindan niemessä sijaitsevasta Virve kylän Aarte maatilalta. Maatila avattiin vierailijoille vuonna 1982.

Kalastajaperheellä oli vain 3–4 hehtaaria maata, jossa kasvatettiin perunaa ja vihanneksia. Leipävilja saatiin vaihtamalla kalat sisämaan maatiloilla viljaan. Tärkein tulonlähde oli kalastus, lisätienestiä saatiin työskentelemään rakennustyömailla ja laivoilla. Suomenlahden rannalla sijaitsevien kylien kalastajat olivat vuosisatoja tiheästi yhteydessä suomalaisiin. Niiden kielessä ja kulttuurissa on paljon suomalaisia piirteitä.

Kalastajien elintaso parani 1870-luvulla, jolloin rannikkoalueiden kaupankäynti, lähinnä perunan vienti Pietariin ja Suomeen, kasvoi.

Lue lisää
1 – asuinrakennus, 2 – aitta, 3 – navetta, 4 – Eisma verkkomaja, 5 –Vergi verkkomaja, 6 – kesäkeittiö

Mielenkiintoisia faktoja

  • Sisällä uunin edessä katonrajassa kuivuivat ohuet reiälliset ns. suomalaiset leivät. Niitä paistettiin n. kolme viikkoa ennen pitkää merimatkaa ja kuivatettiin, sillä tavalliset ruisleivät homehtuivat merellä. Leipä kostutettiin vedellä ennen syömistä, jotta hampaat eivät vahingoittuisi. Asuinhuoneiden perustuksia ympäröi hirsistä tehty multapenkki, joka täytettiin hiekalla tai mullalla. Se piti lämmön sisällä ja esti kylmän merituulen pääsemisen lattian alle. Kesäisin se välillä avattiin, jotta rakennus kuivuisi.
  • Ensimmäiseen maailmansotaan asti rannikon väki osti suuremman osan tavaroistaan Suomesta. Sieltä tuotiin kalastajien sadetakkeja, merimiesten hattuja, suomalaisia tohveleita, kuparisia kahvipannuja, keinutuoleja ja potkukelkkoja, sekä kahvia ja tohukalaa.
  • Jo 1800-luvun lopussa rannikkolaiset omaksuivat suomalaisten tavan juoda puhdasta kahvia, joka levisi muualle Viroon vasta 1920-1930-luvuilla.a