Sassi-Jaani maatila

1800-luvun alusta

Maatila on peräisin 1800-luvun alusta Kullamaan pitäjästä. Rakennukset tuotiin museoon 1959–1960 ja ne avattiin vierailijoille vuonna 1964. Riihi ja aitta tuhoutuivat palossa vuonna 1984. Jälleenrakennettu maatila avattiin uudelleen vuonna 1993.

Sassi-Jaani on museon ns. johdanto opetusmaatila. Riihessä sijaitseva perusnäyttely esittelee virolaista maatila-arkkitehtuuria ja meidän ainutlaatuista asuinrakennusta – riiheä. Riihessä voi tutustua erilaisiin kattojen näytteisiin, hirsirakennuksien ristikulmiin ja riihen malliin. Aitoissa esitellään maalaisväen erilaisia tarve-esineitä keittiötarvikkeista käsityövälineisiin, kärryaitassa taas maatalousvälineitä ja navetassa karjanhoitoa. Mallipellolla kasvavat historialliset viljelyskasvit.

Lue lisää
1 – riihi; 2 – aitta; 3 – navetta; 4 – kesäkeittiö

Mielenkiintoisia faktoja

  • Juttujen mukaan Sassi-Jaani maatilan perustaja Suur-Jüri oli tuonut riihitilan porttien karmien alla olevat myllykivet itse selässään paikan päälle. Sitä varten hän mursi nuoren koivun, työnsi sen myllykivien läpi, asetti poikansa vastapainoksi ja kantoi kivet olkapäillään kantopuumenetelmällä.
  • Arkistotiedon mukaan maatilan ensimmäinen isäntä oli mies nimeltään Mart ja maatila nimettiin hänen mukaan Sassi-Martin maatilaksi.
  • Vuonna 1803 maatilalla oli vakkaverokirjan mukaan kaksi hevosta, kaksi härkää, kaksi lehmää, kolme mullikkaa ja yksi varsa.
  • Sassi-Martin maatila oli ns. 3-päivän maatila, jonka täytyi tehdä moisiolle 300 veropäivää vuodessa, joista puolet oli valjaspäiviä ja puolet jalkapäiviä. Tämän lisäksi maatilan täytyi antaa tuomioistuin maksuna viljaa ja heinää; vakkaveroksi yksi lammas, kana, munia, olkia, humalaa jms.; kunnalle viljaa; postimaksuna kauraa ja heinää sekä maksaa 480 kopeekan henkiveroa.