Köstriaseme maatila

Vuokramaatila 1800-luvun lopusta

Köstriaseme maatila on peräisin Hagerin pitäjästä Kiriklakylästä. Rakennukset tuotiin museoon 1959–1962. Maatila avattiin vierailijoille vuonna 1962.

Hagerin moisiolle vuokraa maksavalla keskikokoisella maatilalla oli n. 30 ha maata ja n. 9 ha peltoa. Vaikka vuoden 1856 talonpoikainlaki mahdollisti maatilojen ostamisen, usein kuitenkin jäätiin vuokralaiseksi pidemmäksi ajaksi. Vuokraan meni suurin osa tuloista, jokainen ylimääräinen kopeekka laitettiin säästöön maatilan ostamisen toivossa. Kuitenkin mahdollisuuden tullen rakennuksia parannettiin ja rakennettiin uusia aitoja. Myös Köstriaseme maatilalla oli kamarien edessä puhdas piha kukkineen, joka oli erotettu riihen, navetan ja kesäkeittiön välisestä karjapihasta punotulla aidalla.

Lue lisää
1 – riihi; 2 – vaateaitta; 3 – aitta; 4 – navetta; 5 – kesäkeittiö

Mielenkiintoisia faktoja

  • Riihiuunin kulmapylvästä on pidetty myös taivaan patsaana ja luultu, että sen alla asustaa tonttu. Tontun kanssa täytyi tulla toimeen, hänelle piti uhrata ruokaa ja olutta, jotta talonväellä menisi hyvin. Tällaisen suojelija hengen uskottiin olevan jokaisella rakennuksella.
  • Kästriaseme nimi tulee ajanjaksosta, jolloin Hagerin kirkon suntiot asuivat siellä.
  • Kylmänä aikana koko perhe – isoäiti, tytär ja hänen kaksi lastaan – muutti riihitupaan nukkumaan. Näin tapahtui siihen asti kun rakennus muutettiin museoon vuonna 1959.
  • Jotta tuvassa olisi vähemmän savua, ruoka valmistettiin Köstriasmella kesäkeittiössä vuoteen 1959 asti.
  • Aina sunnuntaisin Köstriasemen ruokapöydässä oli valkoinen liina. Perheen tytär, joka teki myös kaunista käsityötä, vaati että näin tehtäisiin.