Sepa maatila

Käsityöläisen maatila 1800-1900-luvun vaihteesta

Rõugen pitäjästä peräisin oleva Sepa maatila esittelee etelävirolaisen sepän kotitaloutta. Rakennukset tuotiin museoon 1987–1997 ja maatila avattiin vierailijoille vuonna 1999.

Võrumaan pienmaatilalla oli huonolaatuista maata n. 10 ha. Tärkeimpänä tulonlähteenä oli sepäntyö.

Maalaiskäsityö kehittyi nopeasti kiitos Viron talouden 1800-luvun jälkipuoliskolla tapahtuneiden muutoksien. Myöskin syntyperäisen kyläsepän työn määrä kasvoi, koska silloin otettiin käyttöön paremmat rauta työkalut ja maatalouskoneet. Näin Palometsän kylän isännät, jotka olivat kiinnostuneet hyvästä sepäntyöstä, auttoivat Sepa maatilan rakentamista lahjoittaen hirsiä.

Lue lisää
1 – asuinnavetta, 2 – sauna, 3 – sepänpaja, 4 – kaivo

Mielenkiintoisia faktoja

  • Käsityöläiset olivat usein peräisin pienmaatiloista tai maattoman väen joukosta. Seppä Peep Harak oli luultavasti Palometsän Iisaku maatilan nuorin poika.
  • Myös Peep Harakun poika Jaan Harak oli käsityöläinen. Hän osasi seppä- ja savenvalantatöitä, rakentaa ja ommella tarvittaessa puvun. Hän toimi myös kylän lääkärinä.
  • Aikaisemmin sepälle mentäessä täytyi ottaa mukaan oma rauta ja hiili. Työstä maksettiin muonalla, 1900-luvulla rahalla.