Rusi maatila

1800-luvun lopusta

Võrumaalta peräisin olevalla Rusi maatilalla on erityinen merkitys museon näyttelyssä. Kaikki piharakennukset, uudempaa aittaa lukuun ottamatta, tulevat Karulan pitäjästä Pugitsan kylästä Ala-Rusin maatilalta, joka liittyy tiiviisti Viron taidehistoriaan. Siellä äitinsä vanhempien luona asui tunnettu kuvanveistäjä Juhan Raudsepp (1896-1984), jota silloin kutsuttiin Rusin Jukuksi. Ala-Rusi oli vuonna 1870 naimisiin menneen Mäe-Rusin perheen pojalle kuulunut n. 36 hehtaarin kokoinen kahden hevosen tila. Ala-Rusin rakennukset tuotiin museoon 1967. Maatila avattiin 2002.

Lue lisää
1 – riihi, 2 – aitta, 3 – aitta-talli, 4 – navetta-lato, 5 – kellari, 6 – sauna, 7 – kaivo

Mielenkiintoisia faktoja

  • Vuodesta 1826 Tuwikene nimeä kantavan perheen jälkeläiset pitävät esivanhempanaan vuonna 1700 syntynyttä Kaagjärven moision talonpoikaa Johann Russia.
  • 1880-luvulla solmittiin moision kanssa Mäe- ja Ala-Rusin yhteinen ostosopimus 5555 ruplaa vastaan. Tämä silmämitan mukaan jaettu alue erotettiin virallisesti vasta n. 1900.
  • Maatilan ja lähialueen maamerkki oli mäen päällä kasvava tottuga pettäi – tupsu mänty, joka oli kuulemma istutettu jo Ruotsin aikana. Mäntyä ohittaessa täyty aina tehdä ristinmerkki. Puulle vietiin myös uhrilahjoja – helmiä, kolikoita, vöitä tms. Yksi uudisasukas, joka ei tuntenut puun merkitystä ja sahasi sen poikki n. 1953, sairastui tappavaan sairauteen.
  • Juhan Raudsepan luultavasti tunnetuimpiin töihin kuuluu kaksi allegorista patsasta Tallinnan Kunstihoone julkisivussa, Tyttö vadilla Tornien aukiolla ja Kepinmurtaja Haapsalussa.