Ritsu maatila

Mäkitupalaisen riihi 1800-luvun loppupuolelta

Ritsu maatila esittelee etelävirolaisen mäkitupalaisen kotitaloutta. Pihalla sijaitseva riihitalo on rakennettu 1860-luvulla Ritsu maatilalla Tinnikurun kylässä Paistu pitäjässä (aittaa ja navettaa ei ole vielä rakennettu). Rakennus tuotiin museoon vuonna 1966 ja se pystytettiin 1968–1975.

Lue lisää
1 – riihitupa, 2 – riihitilaa, 3 – etukamari, 4 – takakamari, 5 – eteinen, 6 – ruokakomero, 7 – ahjutagune kamber, 8 – akanatkamari

Mielenkiintoisia faktoja

  • Populiksi eli mäkitupalaiseksi kutsuttiin talonpoikia, joilla oli vähän tai ei yhtään maata ja jotka tienasivat tilapäistöillä, harvoin käsityöllä. 1800-luvun puolivälissä näin kutsuttiin myös moisioiden kiintiö mailla asuvia tai kruununkartanoihin luotujen pientilojen pitäjiä, jotka maksoivat vuokraa työpäivillä tai työkeikoilla moision pelloilla. He asuivat pienessä talossa tai saunassa, yksinäiset myös muiden nurkissa. Vuoden 1926 mäkitupalaislain mukaan populit saivat ostaa maatilan itselleen.
  • Ritsu maatilalla pidettiin Jaan Kigun aikana yhtä hevosta, kolmea lehmää (kesäisin neljää), muutamaa lammasta ja neljää sikaa.
  • Ennen toista maailmansotaa valtiolle maksettiin vuokraa 11.20 kruunua vuodessa. Sopimus solmittiin 55,5 vuodeksi, jonka jälkeen paikka täytyi ostaa.